sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Senna & Peikko



Senna on Gipsyn musta tyttö meillä kotona kasvaneesta Zhamanen J-pentueesta. Senna oli toinen niistä kahdesta narttupennusta, jotka jäivät omistukseeni ko. pentueesta. Salli jäi kotiin ja Senna sijoitukseen Terhille Ouluun. Senna oli pentueen kontaktihakuisin ja meillä vierailleiden ihmisten sylissä viihtyvä pienikokoinen pentu, siskoonsa Salliin verrattuna selvästi vähemmällä dominanssilla varustettu iloinen hännänheiluttaja. Se ei ollut pentueen taistelutahtoisin eikä rohkein pentu mutta ihastuin sen perusluonteeseen todella paljon.



Gipsy emä on hieman pidättyväinen briard, vaikka luonnetestissä luoksepäästävyydestä +3 saikin. Samoin Gipsyn ekassa G-pentueessa oli useita varautuneita yksilöitä. J-pentueesta Senna oli niin silmiinpistävän avoin ja reipas, että pitkään mietin kumman jätän kotiin, Sallin vai Sennan. Salliin päädyin jo osittain senkin takia etten halunnut sijoittaa niin arveluttavan väristä fawnia saatikka niin 'päällepäsmäri' luonteella varustettua. Toisaalta pidin tämän tormakan pennun mahtavasta taistelutahdosta ja periksiantamattomuudesta, ominaisuuksista jotka osoittautuivat Sallissa aikuisenakin vahvoiksi.



Sennaa sijoittaessani kerroin Terhille ettei tästä ainakaan mitään näyttelytähteä tule, pentu oli pieni ja kevytluustoinen mutta luonteeltaan ihmisiin ja toisiin koiriin rohkeasti ja konstailemattomasti suhtautuva pentu. Ja sellaisena Senna on kyllä pysynyt - siitä ei todellakaan tullut näyttelykoiraa eikä se edelleenkään vierasta ketään ihmistä. Senna on kuin karavaanari - kaikkien kaveri.



Senna on luonnetestissään, hieman vajaa 3-vuotiaana, hylätty. Olin seuraamassa Sennan testiä ja kaikesta näkyi koiran rohkeuden puute, se ei heittäytynyt tilanteisiin testin edellyttämällä tavalla ja haki tukea jopa tuomareilta. Henkisiltä ominaisuuksiltaan Sennan pitäisi ehdottomasti olla vahvempi, toimintakykyä eli rohkeutta kohdata epäilyttäviä asioita ja kuormitettunakin päästä niistä ylitse oli Sennan luonnetestin keskeinen puute joka vaikutti kokonaistulokseen. Luoksepäästävyydeltään Senna oli avoin ja ystävällinen eikä se reagoinut ampumiseen negatiivisesti (laukauskokematon).

Sennaa on koulutettu pk-hakuun ja sillä on tällä hetkellä BH suoritettuna. Sennan koulutettavuus on hyvä, siltä löytyy saalisviettiä ja se on erittäin ahne. Tottiksessa ja maastossa se palkkautuu sekä ruualla että narupallolla.
Tempperamentiltaan Senna on erittäin vilkas ja reaktioissaan ja kintuistaan varsin nopea, siksi se monesti 'tekee ennen kuin ajattelee' ja sen on saanut omistaja/ohjaaja Terhi usein treenatessa kokea.



Sennan kanssa tähdätään hakukokeeseen kaudella 2011. Sennan jalostuskäytössä en luonteen valossa näe mitään 'pommia', se ei osoittanut luonnetestissä eikä osoita tavan arjessa hillitsemätöntä aggrea tai terävyyttä, se ei ole pelokas tai arka selän taakse piiloutuja eikä millään tavalla ääniherkkä.



Ulkomuodoltaan Senna on keskikokoinen (n.60cm), kevytluustoinen narttu. Se on mielestäni EHn koira näyttelytermein arvioituna. Sillä on perusasiat kunnossa mutta on niukkaturkkisena ja kevyenä narttuna ihan liian 'mitätön' pärjätäkseen tavallisissa näyttelyissä ja ns.allroundtuomareilla. Se on saanut juniorina erikoistuomarilta erikoisnäyttelyssä laatuarvostelun erinomaisen (excellent). Sennalla on helppohoitoinen ja hyvänlaatuinen turkki, tummat silmät ja täysi hampaisto ja saksipurenta.

Sulhaseksi valitun Peikon olen arvioinut täydentävän Sennan puutteita sekä ulkomuodon että luonteen osalta. Peikko on vahvaluustoinen, iso uros jolla on upea maskuliininen pää. Peikko on mittasuhteiltaan pitkähkö ja sillä on vetävät kauniit liikkeet sekä varsin runsas turkki lämpimällä fawnvärillä. Peikolla on juniorina muutama laatuarvostelu erikoistuomareilta sekä Suomesta (EH) että Ranskasta (EXC). Peikko on omaan silmääni erittäin komea rotunsa edustaja, joten toivotaan että Peksi nähdään tulevan kesän briarderkkarissa ja jalostustarkastuksessa. ;-)


Komea Peksi kuva: Maiju Kautto

Peikolla ei vielä ole koetuloksia mutta uskon että omistaja Maiju vielä innostuu reenailemaan tosissaan. Omana kasvattina ja peräkammarinpoikana Peksi on jäänyt lapsiperheen arjen kiireissä vähemmälle treenille kuin emänsä Armi ( BH HK1 TK1 Lady Marmalade Moravia Campanella). Peikko on luonnetestattu loppupistein 210p (laukausvarma). Se on hermorakenteeltaan tasapainoinen (+2) ja toimintakyvyltään hyvä (+2). Testissä Peikko arvioitiin kohtuullisen kovaksi (+3) ja tempperamentiltaan erittäin vilkkaaksi (+1) mitä se Maijun kuvaamana onkin - Peikko tekee mielellään ja mielellään kaikkea samanaikaisesti! :D

Pallohullu! kuva: Maiju Kautto

Peikko ja Maiju kävivät tammikuun alussa Savonlinnassa belgialaisen maalimies ja briardharrastaja Marc Adriaensin koulutuksessa, lähinnä vietinedistämistä suojelun alkeistreenejä myötäillen. Neljän treenikerran perusteella koirassa on paljon potentiaalia, se leikkii halukkaasti ja pureutuu purutyynyyn ja hihaan vahvalla otteella kestäen hyvin kuormittamista. Maijun omassa blogissa on linkki muutamaan videoon Peikon treeneistä.

Peku Marcin treenissä kuva: Virpi Leskinen

Suunnitelmissa olevan pentueen markkinoinnin ja myynnin kannalta on toki epäedullista ettei vanhemmilla ole käyttötuloksia puhumattakaan emän hylätystä luonnetestistä. Otan Sennan jalostuskäytössä tietoisen riskin tiedostaen sen tosiasian että yli-ikäisiä pentuja voi jäädä pitkäksi aikaa käsiin. Briardipentujen kysyntä ei ole viime vuosina ollut suurta ja rodun rekisteröintien valossa yhä hiipumaan päin. Suurin toiveeni onkin että tulisi pieni pentue, 4-5 pentua, itselle ja muutamalle muulle varaajalle Sallin 'jäämistönä'.

Pieni pentue olisi emällekin helpompi kasvattajan työtaakasta nyt puhumattakaan.
Sennan hakukuvat (c) Minna Tikkanen






























lauantai 15. tammikuuta 2011

Pentuesuunnitelmia

Alkaneen talven ja tulevan kevään suunnitelmiin kuuluu omalta osaltani ensimmäisen Boreabrie pentueen toteuttaminen. Aina on helppo suunnitella ja unelmoida mutta käytännössä mikään ei ole varmaa kun on kyseessä koiran jalostus. Niin moni asia voi mennä pieleen matkan varrella, astutus ei onnistu, narttu jää tyhjäksi, synnytyksessä ilmenee komplikaatioita jne. Maalailemalla sen enempää kauhuskenaarioita uskallan kuitenkin suunnitella ja hiukan maalailla tulevaisuutta.

Sallin kuoltua jäin koiraharrastuksessani todella tyhjän päälle. Sallin menetyksen myötä menetin rakkaan perheenjäsenen ja harrastuskaverin lisäksi tulevan jalostuskoirani. Salli olisi jatkanut itselleni tärkeää Gipsyn emälinjaa, vahvaa tsekkiläis-ranskalaista linjaa, josta itse niin paljon pidän. Toki siinä tunteiden myllerryksessä, minkä kävin läpi Sallin kuoleman jälkeen, oli nähtävissä myös halua pitää kiinni Sallista tavalla tai toisella. Siksi Senna.

Senna eli BH Zhamanen Jisiida (B/B 0/0) on ex-sijoitusnarttuni, Gipsyn musta tytär, Sallin pentuesisko. Sennan täytettyä viime heinäkuussa neljä vuotta siirtyi se Terhin nimiin ja omaksi. Terhi kyllä vakuutteli mulle jo viime kesänä että Senna on minun käytettävissä jälkeenpäinkin jos niin mieli tekee. Tarkoitukseni ei ole koskaan kasvattaa briardeja 'isosti' joten saman pentueen sisaruksista aikomukseni oli käyttää jalostukseen vain Sallia.

Muistin tuon Terhin lupauksen seisoessani Sallin haudalla kynttilä kädessä - ajatus sukulaispennusta jossain vaiheessa lämmitti sydäntä ja loi uskoa eteenpäin.

Urosvaihtoehtoja miettiessäni oli itsestäänselvää että ulkomaan astutus ei tulisi kysymykseen. Koska kyseessä on toisen koira, jota minä jalostuslainaan, haluan minimoida kaikki mahdolliset riskit joten mikään pitkä ulkomaanmatka mahdollisineen lentokuljetuksineen ei tullut kysymykseenkään. Kotimaan uroksista olin jo kauan sitten iskenyt silmäni komeaan fawniin Jolibumerang Beykoon (B/B 0/0) eli Maijun Peikkoon. Peikko edustaa sekä luonteen että ulkomuodon puolesta sitä mitä haen Sennalle - Strong body with the strong mind.

Yhdistelmän sukusiitosprosentti on 1,56% neljän sukupolven mukaan laskettuna. Se on kevyt linjaus Gipin emään Anouschka Campanellaan ja edelleen viidennessä polvessa INT CH IPO2 Elfi Jesediin. Itseäni miellyttää erityisesti pentujen sukutaulussa esiintyvät kaksi luonteeltaan vahvaa narttua, oma Gipsyni sekä Peikon emä Armi eli BH HK1 TK1 Lady Marmalade Moravia Campanella (lte 213p).


Anouschka Campanella ja INT CH IPO2 Elfi Jesed


Armi ja Maiju hakutreeneissä

Terveyden osalta, erityisesti lonkka - ja kyynärtulosten valossa yhdistelmä on lähtökohdiltaan varsin hyvä. Senna tulee Zhamanen J-pentueesta, jossa kuvatuista koirista yhdellä on c-lonkat ja yhdellä 0/1 kyynäreet loput ovat täysin terveitä A-B lonkiltaan ja 0/0 kyynäriltään. Peikon sisaruksista kaikilla kuvatuilla on A-B lonkat ja 0/0 kyynärät. Niillä muutamilla sisaruksilla joita on Sennan ja Peikon lisäksi silmäpeilattu on kaikilla terveet silmät.

Seuraavassa bloggauksessa on tarkoitus kertoa enemmän sekä kuvin että sanoin suunnitellun pentueen vanhemmista Peksistä ja Sennasta. Tähän loppuun suurkiitokset Terhille ja Maijulle, ihanille ystävilleni, jotka mahdollistavat ensimmäisen pentueeni toteuttamisen - toivotaan onnea ja vielä kerran onnea sen lopulliseen onnistumiseen!


Pikku Senna 6-viikkoisena


ja 2-vuotiaana nuorukaisena briardleirillä

Pikku Peikko kotipihallaan..

ja sama poika muutaman vuoden kuluttua..lieneekö sama paikkakin..




lauantai 8. tammikuuta 2011

Loppiaislenkillä



Uuden vuoden jälkeen lauhtuivat ilmatkin sen verran että päätimme Anskun kanssa heittää 'joulunlopetuslenkin' Käkivaaran lumisissa maisemissa. Tapansa mukaan Anskulla oli kamera mukana, vaikka valo ei näin pilvisenä tammikuun päivänä ihan riittänytkään. Omalla tavallaan nytkin on niin kaunista ja ainakin puhtaan valkoista joka paikassa.
Mukana meillä oli Anskun riisenipentu Hottis 5kk minun tyttöjen lisäksi. Hottis on jo pentuna tutustunut minun laumaan ja parin kuukauden 'näkemis' tauon jälkeen se aluksi esittikin lähinnä komeaa ryömimisliikettä mielistelyineen ja suupielien lipomisineen. Pääsivät sitten Rastan kanssa vauhtiin ja kyllähän siinä lumi pöllysi kun painattivat edestakaisin polkua. Tämä pitää ottaa pian uusiksi ja uusien upeiden kuvien kera! Parin viikon kuluttua aurinko näyttäytyy jo useammin ja jaksaa jo paistatella pitempään.. :)

Tänä talvena en lunasta avainta Rohkihalliin vaikka syksyllä oli niin tarkoitus tehdä. Omalta osaltani talven treenisuunnitelmat menivät uusiksi. Sallin kanssa oli tarkoitus treenailla tokoa ja agilityä ja siinä ohessa pikkuisen reeniä Rastallekin. Rohkihallilla on perjantaisin avoin vuoro tokoilijoille, jonne käsittääkseni pääsee pelkällä jäsenmaksulla. Katellaan josko Rastan kanssa kävisimme silloin tällöin perjantain vuorolla tokoilemassa.
Rohkihallilla on nykyään lämmitys ja keinonurmi, joten treeniolosuhteita ei ainakaan passaa moittia.

Tämän pikabloggauksen ja oheisten kuvien myötä toivotan lukijoille onnellista alkanutta vuotta. Itselleni toivon talven ja tulevan kevään tuovan jo hitusen onnen sirpaleita ja tulevaisuuden toiveita.


Attack!! lumipesun paikka! tuumii Rasta..

Risuparralle kyytiä!

Kuusen juurella oli namia - poronpaskaa..


Tänne päin!


Talvinen pose, muoria kyllästyttää...
Kuvat (c) Anna-Leena Nordberg