Hyvät fiilikset

Viime vuosi 2012 oli kyllä hieno vuosi minun koiraharrastuksen näkökulmasta. Ensimmäisestä Boreabrien pentueesta on kasvanut upeita junioreita ja kaikki seitsemän esitettiin näyttelyissä hienoin tuloksin. Outi ja Sinko ehtivät avaamaan tokouransa ja plakkarissa on jo kaksi ykköstulosta alokasluokasta - kolmatta vaille koulari! Omistajat ovat olleet karvakorviinsa varsin tyytyväisiä, sekä koulutuspuolella että 'siviilissä' kotikoirina ja parhaina ystävinä.

Omalla 'kriittisellä' silmällä katottuna, kasvattini ovat varsin tasaisia sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Ulkomuodon osalta olen todella yllättynyt, miten hyvärakenteisia ja hyvin liikkuvia koiria näistä tulikin, hieman kevyitä ovat luustoltaan eikä rungossa ole ihan riittävää syvyyttä ja järeyttä mutta hohoi - kaikkea ei voi saada ;) Samoin fawnvärit voisivat olla lämpimämmät ja turkit laadultaan karkeampia.
Ahkerasti ovat kasvattien omistajat jaksaneet puunata pehmoturkkeja..olen luvannut että homma helpottuu kunhan nuoriso saa aikuisen turkin. Ainakin vähän. :)

Lumikenttien kutsu

Ihana Otto!
kuvat(c)Marjo Lehto

Tasja rusettipää
kuva(c) Johanna Puranen

Luonteiltaan nämä ovat sellaista perusettiä, ei mitään viettitykkejä yksikään, mutta suht helposti sekä lelulla että ruualla palkattavissa. Ihmisiin avoimesti suhtautuvia, varsin vilkkaita ja reippaita nuorukaisia. Toki tunnen parhaiten vain nämä omat, Rillan ja Naavan, ja molemmille kaipaisin lisää perusrohkeutta ja kovuutta. Turhan herkkiä ja pehmeitä ovat molemmat. Mutta näillä palikoilla mennään ja kovasti aina muistuttelen itseäni siitä totuudesta, että koirat ovat yksilöitä ja minun on löydettävä se 'punainen lanka' millä edetä juuri tämän koiran kanssa.

Hetken pysähdys..
kuvat(c)Anna-Leena Nordberg

Jihaa!

Vielä lentää 9-vuotiaskin!

Terveyden osalta viime vuoden loppuun ajoittuivat luustokuvaukset. Odotin tästä pentueesta suht tervettä nivelten osalta. Molempien sekä emän että isän taustat ovat hyvät. Terveeksi kuvattuja sisaruksia on sekä Peikolla että Sennalla paljon. Koko S-pentue on nyt kuvattu seuraavin tuloksin:

Boreabrie Shamrock B/B 0/0
Boreabrie Sienna A/B 0/0
Boreabrie Selene B/B 0/0
Boreabrie Shania A/B 0/0
Boreabrie Shakira B/B 0/0
Boreabrie Shastamir B/B 0/0
Boreabrie Shady C/B 0/0

Hieno on kokonaistulos enkä voisi olla tyytyväisempi! Hyvin pitkälle samaa B-linjaa (ja yksi C) kuin Gipsyn J-pentueessa. Muistan joskus lukeneeni Annie Limanin artikkelin lonkkaniveldysplasiasta ja sen vastustamisesta. Limanin mukaan B-lonkkaiselle pitäisi käyttää syvää ja tiiviistä A-lonkaista partneria mikäli mielii parantaa lonkkamaljan syvyyttä ja reisiluun asettumisen tiiviyttä.
Itse koen omassa rodussani olevan niin paljon jalostuksellista haastetta, ettei voi satsata pelkkään lonkkien jalostamiseen. B-B yhdistelmät ovat kuitenkin terveitä ja näyttävät jättävän tervettä enkä koe jatkossakaan paineita tehdä vastaavanlaisia yhdistelmiä.
Kasvattieni terveystulosten myötä minussa on herännyt pilkahdus mahdollisesta jatkosta ko pentueen osalta..aika näyttää jatketaanko ja millä yksilöllä.

Kiitokset kasvattien omistajille kuvausaktiivisuudesta ja pentujen hyvästä ruokinta/liikuntasuhteesta kasvuaikana. Toki isoimmat kiitokset ja rapsutukset ansaitsevat erinomaisen geneettisen perimän antaneet Peikko ja Senna.
Meillä pennut ruokittiin Golden Eagle Holistic Puppylla luovutukseen asti ja samoin emä kanto- ja imetysaikana. Luovutuksen jälkeen osa jatkoi Golden Eagle chicken formulalla ja osa (Rilla, Naava ja Tasja) ANF chicken rice kuivamuonalla. Laadukkaita kuivamuonia molemmat ja monen briardkasvattajan käyttämiä ja hyviksi toteamia.
Rilla ja Naava syövät ANF muonaa edelleen eikä ainakaan toistaiseksi ole tarvetta vaihtaa merkkiä.

Otsikon mukaisia hyviä fiiliksiä lisäsi iloinen yllätys uutena vuonna. Rillan puuttuva P1 oli puhjennut!! tai oli varmaan puhjennut jo aiemmin mutta silloin vasta huomasin sen. Rillan pikkuhampaat (P1:set) alaleuassa ovat tulleet kaikkein viimeisimpinä, kaikki muut hampaat olivat jo ajat sitten puhjenneet mutta P1:siä sai odottaa ja odottaa...n.8kk iässä pari kk 'myöhässä' puhkesi toinen pikkuhammas alas mutta sitä toista saimme odottaa aina 18kk ikään asti!! Koko ajan siinä on tuntunut pakura ikenessä ja lopulta asia varmistui lokakuussa luustokuvausten yhteydessä otettuamme alaleuasta rtg-kuvan. Siellähän se piskuinen hampi oli piilossa ikenen alla, mutta ihan hammassillan tuntumassa.
Jätin asian sikseen ja ajattelin että sielläpähän on tallessa, olin jo täysin asennoitunut yhden välihampaan puutokseen kunnes tein tuon yllättävän huomion vuoden 2012 viimeisenä iltana. Samalla löytyi selitys Rillan 'taantumalle' ja pentumaiselle repimisvimmalle, marras-joulukuun aikana neiti on pureskellut pari mattoa, sohvatyynyt, takin helmat (naulakon alta) ja hellapuut joutuivat jälleen silppuriin...yli puolen vuoden 'kiltin jakson' jälkeen tuntui kuin talossa olis taas tolkuton pentu. :(
Vaan pikkuhampaan puhkeamisen myötä kaikki pahanteot on anteeksiannettu! :D
Koko pentueessa on nyt kaikilla täysi hampaisto ja normaalit leikkaavat purennat -Jippii!!

Seuraava isompi koitos kasvateilleni on luonnetestit 3-4 vuotiaina eli 2014-2015 kesinä. Toki yritämme joillekin saada MH-kuvauspaikat jo tulevalle kesälle, niitä on vaan niin turkasen vähän tarjolla, varsinkin täällä pohjoisempana.

Kuvissa on talvisissa tunnelmissa oman laumani lisäksi Otto ja Tasja. Kiitos kuvista!

Muori pakkaspäivänä Sieppijärven jäällä..
'pakollinen' kuva Tikkaselle.. ;)