lauantai 7. marraskuuta 2015

Blondi tuli taloon


Saimme Rillan kanssa lomalaisen iloksemme. Naava tuli kasvatuskotiin loppuvuodeksi ja kyllähän me pojat siitä tykätään. Rastan lähdön jälkeen tämä kaksistaan kökkiminen on ollut liianki helppoa, olemme laiskistuneet kumpainenkin ja ylimääräisiä kilojakin on kertynyt :(
Rokotuksilla Rillan puntarilukema näytti lähes 32kg !!! Voi kauheeta, siinä on pari kiloa liikaa vaikka matami vantteraa tekoa onkin..omia lukemia en viitsi tähän edes kirjata.
Kesä ja syksy hurahti mennessään toosi laiskalla reenauksella ja kun lenkilläkin menomme näytti lähinnä eläkeläisten päiväkävelyltä, oli Naava the duracellpupu enemmän kuin toivottu vieras.
Näiden kahden viikon aikana olen lähes joka päivä tehnyt molemmille peltojäljet, pari-kolme kertaa viikossa olemme etsineet esineitä lähimetsässämme ja tottistakin on otettu kotipihalla. Ihan selvästi mulla pitää olla kaksi koiraa, yhden kanssa pääsee liian helpolla ja jumittuu joko koneelle somettamaan tai sohvanmutkaan löhöämään.
Toisaalta tuo jälkireeniponnistus kielii vain lähestyvästä talvesta ja lumesta. Tuli paniikki saada Naavalle hyvät pohjat ensi kesää ajatellen. Niinhän siinä kävikin, että jälkivermeet saadaan nyt pakata talvivarastoon - meillä on lunta lähes parikymmentä senttiä.

Naavan ensimmäiset viisi jälkiviritelmää oli kyllä epätoivoista räpellystä, pää nousi, koko koira pyöri ja reagoi kaikkeen häiriöön harakoista, oravista ja kaukaa tiellä ajavista autoista lähtien. Huoh, on se kyllä vääntämistä aikuiselle koiralle, joka on ensimmäiset 4 vuotta elämästään lähinnä harrastanut vauhtilajeja ilman tarkempaa nenänkäyttöä ( - tai aivoja). Naavalle kaikki keskittymistä vaativa puuha on vaikeaa, mutta rautalangasta vääntäen ja pitkällä pinnalla päästiin tavoitteeseen ja siihen pisteeseen mihin sen halusin ennen talvea.
Naava oppi käyttämään nenää, se oppi että ruokaa löytyy vain tallatulta alueelta ja ihmisen kengänpohjalta ja rikkontuneelta maalta haisevalta alueelta. Se oppi etenemään itsenäisesti parin kolmen metrin liinassa tarkastaen joka askeleen ja työskennellen ilman apuja ja rauhallisesti löysällä hihnalla. Toki jäljet eivät mitaltaan olleet kuin 100-200m mutta yli tunninkin vanhoja. Kyllä tuosta on hyvä jatkaa ensi kesänä *peukutus*





Esineruudussa ongelmana on nenän käyttö, yllätys yllätys. Sitten kun siinä alkoi lamppu syttyä, tuli eteen matkan lisääminen, Naava ei aluksi irronnut tarpeeksi syvälle, mutta esine-mielikuvien avulla sekin korjaantui. Se mikä puolestaan oli helppoa, oli esineen tuonti perille, kunhan se esine vaan paikallistetaan ja löydetään niin takuuvarmasti tuodaan satanen lasissa ohjaajalle. Naavalla on pohjalla erittäin hyvä noutokoulutus ja noudot ovat sen varminta osaamista tokossakin. Hyvin koulutettu Jenna!
Muutenkin Naava, vaikka ADHD tyyppinen onkin, on kiitollinen koulutettava, se oppii nopeasti ja sen minkä se oppii oikein tekemään tehdään suurella motivaatiolla ja vauhdilla.
Meillä on Jennan kanssa plääni, että Nappis tekis jonain kesänä/pk-kautena BH:n ja JK1-2:sen. Siten että mie ohjaisin maaston ja Jenna tottiksen. Katotaan kuis plikkojen käy, Naavan resursseista se ei ainakaan jää kiinni, lähinnä ongelmana on aikataulutus ja Nappiksen reenien yhteensovittaminen.

Hups, tuli talvi.



Reenipyrähdyksen lisäksi meillä on nyt lenkeilläkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vauhdista huolehtii Naava siskonsa pinkoen perässä. Vaarallisia tilanteita ne järkkäävät kyllä molemmat, Naava mm syöksymällä järveen heikoille jäille ja Rilla syöksymällä porojen perään..hmm..tätä en tilannut ettäs tiedätte..mokomat.