tiistai 27. joulukuuta 2016

Luovutusikäiset

Niin se seitsemän viikkoa vierähti ja pikku-ärrät ovat valmiita muuttamaan uusiin koteihinsa. Kuudennella viikolla eli jouluviikolla kävimme eläinlääkärillä pentutarkeissa ja sirutuksissa. Viidestä pojasta vain pikkumustalla oli molemmat kivekset laskeutuneet, toisilla tuntui vain toinen ja osalla sekin seilasi välillä muljahtaen tuntumattomiin. Aiemmista mulla kasvaneista pentueista (Zhamanen J ja Boreabrie S) vain kolmella urospennulla on ollut luovutusiässä molemmat pallit laskeutuneina. Kaikilla ne ovat ekoihin rokotuksiin mennessä laskeutuneet, joten en ole vielä asiasta huolissani. Seuraillaan ja odotellaan.
Napatyrää ei ollut yhdelläkään ja kitalaet ja sydänäänet ok. Purennat tässä vaiheessa lievästä yläpurennasta normiin saksipurentaan. Kokemukseni on, että pennun lievä yläpurenta korjaantuu kyllä kasvun myötä leikkaavaksi saksipurennaksi. Seurannassa siis nekin.
Viimeiset pari viikkoa meillä on olleet leudot talvikelit, joten pennut ovat päässeet ulkoilemaan monta kertaa päivässä. Samalla se tuo helpotusta pissa-kakkaralliin sisällä..Joulunpyhien aikoina kävimme autoajelulla Kolarin mummolassa, jossa pennuille tuli taas lisää elämänkokemusta meluavasta lapsilaumasta :D


Kiitokset mummolavideoista Helille!
Reippaasti nämä suhtautuvat uusiin asioihin, ovat rohkeita ja vieraita ihmisiä kohtaan niin syliintunkevia kaikki. Keskimäärin niin vilkkaita nämä eivät ole mitä S-pennut olivat, vanhemmat tais ässillä käydä vähän suuremmilla kierrosluvuilla... Rilla ja Jerker ovat puolestaan tavan vilkkaita, Rilla jopa rauhallinen.
Pentujen kodit on päätetty, siis kuka pentu menee kellekin. Lähinnä tätä valintaa joutui tekemään ja pohtimaan poikien kohdalla. Tyttöjä oli vain kaksi ja siten valinta oli mulle helpompi.

Sirutusten myötä rekisterinimet korvamerkittiin seuraavasti:

Boreabrie Rianna (pinkki-lila tyttö)
Boreabrie Ragataigi (punainen tyttö)
Boreabrie Rockefeller (musta poika)
Boreabrie Rammstein (vihreä poika)
Boreabrie Rayban (sininen poika)
Boreabrie Rolls Royce (valkoinen poika)
Boreabrie Rolling Stone (ruskea-turkoosi poika)




Osalla pantojen värit jouduin vaihtamaan. Kasvun myötä pannat vaihtuivat isompiin ja  klipsi - ja  tarrapannoissa ei kaikkia nauhavärejä ollut. Ruskeasta eli piparkakkupojasta tuli keltaisen klipsipannan jälkeen lopulta turkoosi ja pinkistä tytöstä lila.
Raisa kävi kuvaamassa pentujen 7-viikkoisposet ja ne ovatkin tällä erää viimeiset posetukset. Kovin tummia ja osin pimeitä ovat ulkona otetut kuvat, joulukuun lopun valo ei aivan riitä, varsinkaan pilvisinä päivinä. Ihan kivasti valoa riitti terassilla punaista seinää vasten otetuissa kuvissa. Sisällä saimme ikuistettua äiti-lapsikuvat vaihtelevalla menestyksellä. Huh, onhan tuommosten seitsenviikkoisten kuvaaminen työlästä..eivät millään meinaa pysyä paikallaan eivätkä ilmeet ole niin sieviä jos joutuu 'pakottamaan'. Loppujen lopuksi saimme ihania kuvamuistoja, talvipennuista toki enemmän sisäkuvia (minun ei niin upeassa sisäsisustuksessa) ja sitten muutama lumikuonokuvakin :)
Kiitos taas Raisalle!

Boreabrie Ragataigi

Boreabrie Rammstein

Boreabrie Rayban

Rayban

Boreabrie Rianna

Boreabrie Rockefeller

Boreabrie Rolling Stone
Rolling Stone

Boreabrie Rolls Royce




Ragataigi

Rolling Stone

Rammstein

Rayban

Rianna

Rockefeller

Rolls Royce
All pics (c) Raisa Hartikainen

maanantai 19. joulukuuta 2016

Hullut viikot

Koiranpentueen kasvatuksen hullut viikot ovat alkaneet! Pennut ovat aktiivisia ja leikkivät, sottaavat ja tappelevat keskenään. Talo on kuin pyörremyrskyn jäljiltä sanomalehtisilpusta, pissa ja kakka haisee ja koiranleluja on ripoteltuna ympäri mökkiä. Huh, niin antoisaa ja kiehtovaa kuin pentujen kasvun ja kehityksen seuraaminen onkin, toivoo sitä luovutuspäivää aina yhä kiihkeämmin mitä pidemmälle viikot etenevät.

shit happens! :)

Mamman puruluu kiinnostaa..

Kaikkea pitää kokeilla..ja repiä!

keittiön nurkassa

Raisa kävi kuvaamassa pennuista 5-viikkois potretit studiotyyliin. Kuvissa pennut istuvat ja söpöstelevät, osalla ilmeet olivat hieman harmistuneet ja nyrpeät, mutta muuten olen kyllä kuviin tyytyväinen! Kiitos Raisalle! (posekuvat (c) Raisa Hartikainen)

Lilapinkki tyttö 5vk

Punanen tyttö 5vk

Vihreä poika 5vk

Ruskea poika 5vk

Sininen poika 5vk

Valkoinen poika 5vk

Musta poika 5vk

Sen jälkeen ei ole paljon omaa kameraa ehtinyt käyttämään. Pentujen kotikuvaaminen alkaa olla hankalaa, koska ne heti syöksyvät nenä linssiin kiinni yrittäen kömpiä kuvaajan syliin, puremaan jne..
Riina kävi kyläilemässä vkl:n verran ja saimme leikitettyä pentuja yksitellen ja videoitua niitä ryhmissä ja yksikseen. Mitään seisontaposekuvia emme painostuksesta huolimatta ottaneet, itse koen sen työläänä, siis saada pentu seisomaan ryhdissä rakenteellisesti onnistuen (kulmaukset, kaula ym). Toisaalta omista pentueista ei koskaan isommin näyttelyharrastajalle pentuja menekään, joten seisontakuvia en pidä niin tärkeinä. Meillä vaan söpöstellään :D





Huomenna meillä on edessä eläinlääkärikeikka, pentutarkastus ja sirutus. Sitten saan rekisteröinnin eteenpäin, valitettavasti minun pentue ei ehdi tämän vuoden rekisteröinteihin, sillä pentueilmoitus astutustodistuksineen käy mutkan Etelä-Ruotsissa Monikan allekirjoitettavana. Toisaalta kennelliitto on välipäivät kiinni ja aukeaa täyteen toimintakykyyn vasta loppiaisen jälkeen, näin mulle kerrottiin.

Pentujen ensimmäisestä ulkoilusta terassilla ja vähän etupihallakin napsasin muutaman kuvan, kovin vähän on tähän aikaan päivänvaloa, joten ilman salamaa kuvista tulee kovin tummia ja salamavalolla puolestaan ärsyttävän kirkkaita jopa 'keltaisia'.



torstai 8. joulukuuta 2016

Tip tap...

Pentujen täyttäessä neljä viikkoa olin suunnitellut ottavani niistä söpöt joulukorttikuvat. Muistini taitaa pätkiä pahasti, sillä en ollenkaan ottanut huomioon kuinka liikkuvainen 4-viikkoinen koiranpentu voikaan olla. Asiaa ei tietenkään helpottanut että puuhastelin kameroineni yksin..
Yksi kerrallaan nostelin niitä nojatuolille huovan päälle istumaan kaiken joulukrääsän keskelle. Olipas ajatuksena kiva, toteutuksena ei niinkään. Kaikki pennut piti pakottaa pysymään paikallaan, muuten ne ois muksahtaneet tuolilta lattialle. Ja kun niitä tuupin ja pitelin paikallaan  - ilmeet kärsivät. Ne näyttävät kuvissa tosi myrtyneiltä, korvat taakse painuneina *huoh*
Ainoastaan pikkupoika, mustanauhainen, suostui posettamaan hetken. Mutta se onkin mamin kilttipoika, lauman Herra Solidaarisuus.


Mallioppilas :)

Vähemmän joulufiilis..

huumori on vähissä..pinkki tyttö..

Tylsäää...

Ihanko on pakko..ruskea poika..

Saako jo poistua?

Tympii...

Jos syö tonttulakin niin saako jouluna lahjoja?


Valkoinen poika pikkujoulutunnelmissa :D

Vihreä poika melkein onnistui :D

Kiitti mulle riitti..

Muutenki meillä menee jo varsin vauhdikkaasti, pennut ovat viimeisen viikon aikana laajentaneet reviiriään makkarista olkkari-keittiöön, ainoastaan yöt nukutaan makuuhuoneessa pentuaitauksessa.
Pentujen luonne-erot alkavat näkyä yhä selvemmin, siinä missä toinen on päällepäsmäri ja dominoiva, on toinen väistyvämpi. Välillä meillä räjähdellään kunnolla, yleensä tappelun aiheuttaja tai ainakin toinen osapuoli on sininen poika tai ihan viime aikoina ruskea piparkakkupoika. Rilla fiksusti menee kovimpiin ärinätappeluihin väliin ja emällä onki pentuihinsa rauhoittava vaikutus. Edellinen S-pentue ei ollut näin tappeluherkkää porukkaa, se olikin narttupainoitteinen pentue, jossa yksi ainoa poika sai välillä tytöiltä köniin :)



Musta ja vihreä leikkii

Emäntä!

Jokainen pentu saa päivittäisen syliajan käsittelyineen ja kaikki rauhoittuvat syliin ja siliteltäviksi, jopa ärripurrit sininen ja ruskea nuolevat naaman kunhan vaan aluksi protestoivat lattialta nostamista.
Vieraita meillä on käynyt lähes joka päivä. Pennuille se on tehnyt hyvää, ne oikein syöksyvät emän perässä ovelle vieraiden silitettäväksi! Rillan mielestä kaikki vieraat ovat tietenkin tulleet häntä tervehtimään ja aina yhtä ilahtuneena se toivottaa kaikki meille tervetulleeksi.

Arto & Anne-Riitta

Eevi & Satu

Mari kävi kylässä :)

Pennut syövät jo kolmesti päivässä kiinteän aterian ja ovatpa oppineet latkimaan vettäkin, löysivät Rillan vesikipon ja tadaa kahluuallas oli keksitty. Piti vaihtaa vesikipoksi korkeampi astia, jottei mene ihan läträämiseksi...