sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Maaliskuisia mietelmiä


Oma viretila on kevätauringon ja varmaan myös pitkien yöunien jälkeen taas suuntautumassa aktiivisemmaksi. Hiihtoloma teki kyllä poikaa..sai olla vaan ja levätä, ulkoilla paljon ja touhuta koirien kanssa. Reenihallillekin tuli ajeltua useampaan kertaan ja vaikka lämmin sisähalli on mahtis paikka reenailla talvisin, niin silti odotan toukokuuta ja sen myötä aukeavia ulkokenttiä. Niin ja valoisia iltoja yömyöhään 😊

Pepsin kanssa on edistytty noudoissa ja taplattu paikallaan seuraamisessa. Noutoihin olen ottanut kuuriluontoisesti ulkona ja hallissa vauhtinoutoja ja sisällä pelkkää pitoa ja luovutusta. Noutokapulan mälvääminen loppui kuin seinään kun otin sille tokon metallisella pitoreeniä ja luoksetuloa luovutusasentoon jne.
Nyt se malttaa pitää kapulaa rauhallisella otteella eikä enään heittele sitä takahampaille.
Seuraamisessa on siirtyminen namipalkkauksesta patukkaan tuottanut vaikeuksia. Seuraaminen on varsin nättiä ilman tuota patukkapalkkaa mutta sellaista toivomaani voimaa siitä jää puuttumaan.

Uskoisin että leikkiminen pihalla, hallilla, lenkkien lomassa auttais tähän..Pepsi leikkii mielellään mutta kun on ruokapalkalla touhuttu koko pentuaika ja pitkälle tämä juniori-ikäkin niin se mieltää kaiken tekemisen palkaksi vain namit.
Noudoissa olen palkannut sitä alusta asti lelulla tai patukalla, joten siellä se tekemisen vimma ja voima on nähtävissä.

Pepsi maaliskuun iltana
(c) Raisa H

Pepsin kanssa iltapäivän sinisessä valossa
(c) Raisa H

Olin eilen talkoilemassa Rovaniemen palveluskoirakerhon järkkäämässä tokokokeessa. Koe pidettiin meän Rohkihallissa Pellossa ja olipas kyllä mukava seurata koetta aina aamun ylemmistä luokista kohti iltapäivän alokasluokkaa. Alokasluokan suorituksia seuratessa mietin kuinka paljon meillä on vielä tekemistä ennen koevalmiutta. Pepsi osaa kaikki alokasluokan liikkeet ja se varmaan saisi nätin ykköstuloksenkin kunhan paikallamakuuta saatais ryhmäliikkeenä enempi reenattua. Lähinnä juuri sitä oman ohjaajan kuuntelemista maahan-ja ylös(sivulle) käskyissä. Lähes puolet alokoirista meni maahan ja/tai nousi ylös naapurin käskystä. Samoin tarvittaisiin Pepsin kanssa liikkuroituja reenejä ja ylipäänsä malttia ja pienen viiveen sietämistä ennen suorituslupaa, se kun tuppaa ennakoimaan jos tulee pienikin odottaminen esim esteen takana hypyssä tai luoksetulossa.

Suunnittelin Pepsille tokokoekorkkausta tulevalle kesälle mutta ehkäpä me siirretään suunnitelmia loppukesälle-syksylle. Onneksi niitä kokeita on täällä pohjoisessa suunnitelmissa elokuusta aina joulukuulle saakka.

Boreabrie Rammstein A/A 0/0

Urho poseraa

Boreabrie Rayban B/B 0/0

Kevättalven etenemisen myötä on iloisia terveysuutisia tipahdellut aina silloin tällöin. Ärristä helmikuun lopulla luustokuvattiin kaksi poikaa, Veeran Urho ja Riinan Ohmi. Molemmat pojat ovat harrastavissa kodeissa (agility ja PK) joten toki siinä on paljon pelissä kun läpivalaisuun mennään. Onneksi molemmat kuvattiin ja lausuttiin kaikinpuolin terveiksi, Urhon ollessa A/A 0/0 ja Ohmin B/B 0/0.
R-pentueesta on vielä kaksi kuvaamatta joten kasvattajan ei auta vielä liikaa myhäillä taikka henkseleitä paukutella. Kaikissa pentueissa, jotka täällä mulla ovat kasvaneet, on aina joukossa ollut niitä C-lonkkaisiakin. 😕 Toivotaan ettei ainakaan ceetä huonompaa olis näille tulossa 😯