sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Messarimenestystä

Minusta briardille on suht helppoa halutessaan kerätä kolme serttiä näyttelyistä. Ilmoittelemalla soppeville tuomareille tavan näyttelyihin pitäs ns. sertit tipahdella. Edellyttäen tietenkin että turkki on pidetty näyttelykunnossa ja koiran esiintyminen /esittäminen on hanskassa. Messarit ja erkkarit on sitten enempi niitä näyttelyjä, joissa tavan tallaaja harvemmin menestystä niittää. Minun kasvatteja harvemmin edes esitetään em:ssa. En ole kyllä kasvattajana isommin edes kannustanut viemään erkkariin tai messariin.
Joskus vain hyvä lupaava koira ja näyttelyistä innostunut ja taitava omistaja kohtaavat. Näin kävi Stanleyn kohdalla. Toki Ulla-Majlle pentua, Jethron astutuspentua, valkatessa ulkomuodolliset ominaisuudet pidettiin mielessä 😉
Stanley kierteli jo kesällä menestyksekkäästi pentukehiä ja nyt 12kk iässä on kasvanut ja kehittynyt tasapainoiseksi junioriksi.
Messukeskuksen 2-päiväisiin näyttelyihin oli ilmoitettu paljon junnuja, Ilmeisesti juniorititteliä pidetään tavoiteltavana asiana kun koira saa olla kesken kehityksen  - koska on junnu. Lauantaina Helsinki Winner-19 näyttelyssä briardit arvosteli irlantilainen Anthony Kelly jakaen laatuarvostelussa aina Hoosta Erinomaiseen. Stanley sai ERIn ja lopuksi vielä voitti luokkansa saaden myös SAn ainoana junnu-uroksena. Näin pikkupojalle kirjattiin junioritittelin HeJW-19 lisäksi PU2 sijoitus kera serttin!
Sunnuntaina oli vuorossa vanha ja arvostettu Voittaja - näyttely, jossa briardit teki Tapio Eerola. Jälleen Stanleylle luokkavoitto ERIllä ja SA sekä JV-19 titteli! Paras uros-kehässä toistui eilinen PU2 sijoitus valioluokan uroksen voittaessa ja samalla toinen sertti. Olihan mahtava aloitus junioriluokissa!


Junioriluokka sunnuntaina
(c) Riitta-Liisa Saarinen


Messarista seuraavana viikonloppuna oli ns.ruotsin messari eli Pohjoismaiden voittaja näyttely Nordic Vinner Tukholmassa. Siellä vastassa oli ihan eri kilpailijat kuin Suomessa. Briardit arvosteli slovenialainen Rajic Branislav. Stanleylle hienolla esiintymisellä junioriluokan EXC luokkavoitolla mutta ilman Ck:ta. Tämä tuomari haki ehkä isompaa ja pidempää koiraa kauttaaltaan ja moitti Stania vielä löysäksi. Pohjoismaiden Juniorivoittaja - titteli kuitenki jaetaan junioriluokan EXC:llä voittaneelle joten jälleen yksi junnutitteli plakkarissa!
Stanley on aina näyttelyissä viimeisen päälle turkki hoidettuna ja laitettuna, se esiintyy ja esitetään taitavasti ja sen lisäksi se on kompakti keskikokoa pienempi briarduros, jolla on erinomainen pää ja hyvät liikkeet.
SKL:n ständillä Tukholmassa

Nordic JW-19

Kuvien perusteella se on kyllä niin isänsä Jethron näköinen komea pikkupoika, jolla on isänsä tavoin muhkea junnuturkki. Kyllä passaa kehiä kierrellä 😗
Isot onnittelut Ulla-Majlle ja Stanleylle vielä kerran. Nämä kolme ulkomuototitteliä arvonäyttelyistä ovat ensimmäiset minun kasvateille ikinä (Rillan muotovalioarvoja lukuunottamatta)
HeJW-19 JV-19 Nordic JW-19 Boreabrie Jappeloup - Kiitos!😍

torstai 28. marraskuuta 2019

Synttärikuukausi

Marraskuu on Rillan molempien pentueiden syntymäkuukausi. Rillahan juoksee vain kerran vuodessa, aina syyskuun aikana, joten pentueiden syntymät ajoittuvat marraskuulle. Ekat R-pennut viettävät syntymäpäiviään alkukuusta ja tokat J-pennut loppukuusta.
R-pentue täytti nyt 3 vuotta. Ensi vuoden tavoitteisiin on kirjattu luonnetestaukset. Ruu jo testattiinki, mutta loput toivottavasti saavat lt-paikat syksyyn mennessä. Näyttelyihin koetan kannustaa viemään kaikkia kynnelle kykeneviä (osa on ajellussa turkissa), olis kiva saada jokunen ulkomuotoarvio nuorukaisten vartuttua aikuisiksi. Kovasti rohkaisen harrastuskodeissa asustelevia myös koe/kisadepyytteihin. Riinan Ohmi aloittanee koe/kisauransa ainakin ja kovasti toivon että Veera uskaltautuisi Urhon kanssa korkkaamaan agsabaanat. Peikko ja emäntänsä Karo reenailevat rallytokoa ja vepeä - koekorkkausta odotellen 😉

Urho 3 vee



Urhon kuvat (c) Kirsi Rantanen

Ohmi ja Zelda

Nitro kaamosmaisemassa

Peikko 3 vee

Peikko

Viimeisimmät J-pennut viettivät juuri 1-vuotispäivää! Näille nuorukaisille onkin suunniteltu monelaista tavoitetta ensi vuodelle. Alkuvuodesta jännätään luustokuvaustuloksia ja kesällä koitetaan metsästää serttejä näyttelykehistä. Syksyllä toivottavasti saadaan MH paikat edes osalle. Melkoisia vauhtiveikkoja nämä ovat ja Yodaa lukuunottamatta onneksi kaikki ovat harrastussuuntautuneissa kodeissa. Kyllä siitä tempperamentista ja leikkihulluudesta on vielä hyötyäkin, vaikka se nyt 12kk:n ikäisellä murkulla tuntuu ryöpsähtelevän yli äyräiden. 😅

Jethro ja Stanley - isä ja poika 💜

Stanley 12kk

Sopu ja keppi :)

Sopu 11kk

Meillä Pepsin kanssa jatkuu talven tokoreenit. Työn alla on avoimen luokan liikkeet ja onpa me jumpattu vähän kotijumppana ylempien luokkien kaukoja ja piiloteltu tunnarikapulaa 😊 Onneksi tokokokeitakin on ihan kivasti Virkkuun kirjattu, Lapissakin jo kolme koetta talven-kevään aikana *peukku*





Pepsin kuvat (c) Raisa Hartikainen

tiistai 8. lokakuuta 2019

Syksyn satoa

Syyskuisen käyttäytymiskokeen jälkeen oli tiedossa vielä muutama 'puristus' ennen talvitaukoa.
Tuija puheli jo kesällä että haluaa käyttää Ruun luonnetestissä jo tänä syksynä. Luonnetestejä Rovaniemellä ja Pellossa oli useita, joten testipaikka oli helppoa saada (toisin kuin MHssa yleensä).
Ru testattiin lopulta Tassuvaarassa oman kerhomme testissä syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Tuomareina toimineiden Maarit Sallan ja Riitta Lehmuspellon arvioimana ja tulkitsemana Ruu keräsi komean pistesaldon 215p +++ laukausvarma.
Ei tulos minua yllätä, suvusta löytyy useita näitä yli 200 pisteen briardeja. Isoisä Peikko ja siskonsa Elli ja edellämainittujen emä Armi ja omasta S-pentueesta Sani. Ru vaikutti hyvin topakalta pennulta jo ennen luovutusikää ja mitä enemmän olen sitä nyt aikuisena tavannut - on se aina antanut hyvin tasapainoisen ja rohkean briardin vaikutuksen, jolla on lisäksi mahtava leikkihalu ja taistelutahto!
Onnea Tuija ja kiitos testauttamisesta! Loput R-sisaruksista testataan todennäköisesti ensi kesänä-syksynä.


Lokakuun 4.pv sai ensi-iltansa Ohmin ja Meijun mainospätkä Onemind Dogsien Puppytraining kampanjaan. Klipit kuvattiin viime syksynä Turussa, jolloin Ohmi oli vajaa 2-vuotias ja Meiju vajaa 4kk pentu. Hienosti molemmat suoriutuivat rooleistaan Bellana ja Buddyna. Mainoksessa Bella briardinpentu ihailee coolisti ja reippaasti käyttäytyvää isoa Buddy-serkkuaan ja aikoo isona olla yhtä reipas koira 😍 
Rooleissa siis Virpin Meiju O Me Felicem de la Chaume du Bois Dieu ja Riinan Ohmi Boreabrie Rayban 💖


Video on nähtävissä Onemind Dogsien facebook sivulla. (en saa sitä upotettua tähän)

Lokakuun ekana viikonloppuna oli Rovaniemen palveluskoirakerhon 70-vuotisjuhlakokeet, lauantaina PAHA 1-3 ja sunnuntaina PAJÄ 1-3. Lauantain hakukokeeseen Outi ja Sinko osallistuivat tavoitteena ylimmän luokan koulari HK3. Ja sen saivat - ansaitusti. Sinko nosti hyvällä työskentelyllä kaikki ukot ja toi muutaman esineenkin saaden maastosta 176p ja tottiksesta tarvittavat 72p.  Veteraanineito on saanut kauden mittaan vapautuksen metrisestä esteestä joten siitä suurimmat pistemenetykset (teki pelkkänä noutona). Haun piirimestaruudesta Outi ei voinut kisata, Sinko ois tuloksissa ollut Lapin PiirM -3. PK-säännöissä on pykälä että ohjaaja voi osallistua arvokisoissa vain yhteen lajiin ja Outi kisasi jo Jäynällä jäljen piirimestaruudesta aiemmin Ivalossa.
Tämän hakokokeen myötä Sinko jäi eläkkeelle pk-hommista ja Outin painokkaasta päätöksestä myös muistakin lajeista. Sinko on ollut minun kasvatuksen lippulaiva käyttöpuolella ja sen saavutuksia HK1-HK3 ja tokossa pari EVL tulosta tuskin ihan heti tullaan ylittämään. Kiitos Outi & Sinkopinko - mahtiparimme 💕

Sinko ja Outi kuvattuna piilolta
(c) sannamari pehkonen

Outi & Sinko hlöryhmässä

Meillä ei Pepsin kanssa ollut koesuunnitelmia tälle kaudelle. Jälki on kyllä pelittänyt mutta esineruutua ja varsinkin vieraita esineitä on tullut harjoiteltua todella vähän. Samoin tottiksessa meillä oli paljon liikkeitä kesken ja ovat sitä edelleen. Mutta niin sitä vaan sai ajatuksen että ilmoitan lokakuun jälkikokeen koetoimitsijalle että olisin kiinnostunut peruutuspaikasta ellei varasijoilla ole ihan valtaisasti porukkaa. Kävi ilmi että alempiin luokkiin ei ollut ketään varalla joten lopulta saimme koepaikan! Kääk* alkoi armoton viimehetken reenipuristus. Jäljellä lähinnä janoja ja muutamat esinereenit omilla vanhoilla esineillä. Tottiksessa piti opettaa kokonaan uusi liike eli A-esteen ylitys ILMAN noutoa!! Olin täysin unohtanut että tämän vuoden alusta 1-luokan tottiksen vinoesteliikkeessä ei ole noutoa vaan pelkkä ylitys. Koetta edeltävänä iltana kävin vielä omalla kentällä Sieppijärvellä hinkkaamassa A-esteen ylitystä...liikehän ei sinällään ole vaikea mutta Pepsi kyllä helposti roiskasee yli ilman että malttaa odottaa minun kutsua 😑 Eteenmenossa otin ekan kerran maahanmenon jne..huh.


Kokeessa saimme jäljeltä kaikki kepit mutta janalta takajäljestä miinus 5p. Janaan olin kyllä tyytyväinen vaikka takajälki tulikin. Pepsi on ollut reeneissä janalla ihan ylivirittynyt ja ponkaiseen luvan saatuaan laukalla eteenpäin ja aivan liian kiihkeässä mielentilassa. Kokeessa se sentäs eteni janalla ravaten ja suoraan kohti takakreppiä. Enempää maastopisteitä ei sitten herunutkaan. Esineitä ei noussut yhtäkään, Pepsi merkkasi niistä kaksi mutta ei tuonut vaan tyytyi juoksentelemaan ja haihattelemaan ruudussa. Minusta se ei vaan tiennyt mitä sen piti tehdä, liian vähän rutiininomaisia ruutureenejä valmisteluineen. Loppusyksyn reenilistalle kirjattiin just esinereenit ja mahdollisuuksien mukaan vieraita esineitä.
Tottiksessa tuli virheitä jäävissä (ei istunut vaan meni maahan) hyppynoudoossa kiersi paluuhypyn mutta muuten teki ihan omalla tasollaan seuraamiset ja tasamaanoudon. Iloisina yllätyksinä tuli eteenmenon ja vinoesteen ylityksen onnistuminen! Eihän Pepsin tekemisessä varsinaisesti 'vietti pauku' mutta ihan tyytyväinen olin kokonaisuuteen ja siihen miten hyvin se tsemppasi liikkeet loppua kohden!
Loppusaldona meille 165p + 85p yht. 250p 2-tulos ja JK1 😃





Ensi kauden tavoite olis korkata seuraava luokka ja saavuttaa koulutustunnus JK2.  Saapa nähdä kuinka käy..oma motivaatio pk-hommiin on jo pitempään ollut hiipuvaa, vaan onneksi sitä keväällä lumien sulettua on taas intoa täynnä - kuten aina 😃

Kuvat (c) Laura Hanni


torstai 19. syyskuuta 2019

Kehissä ja kentillä


Syyskuussa oli suunnitelmissa kaksi koetta, alotoko ja BH. Mutta niin vain kävi että Pepsi aloitti elokuun vika pv juoksunsa (ihan ajallaan kylläkin) joten Kemin tokokokeen jouduin perumaan. Käyttäytymiskokeeseen saa osallistua juoksunartutki, joten Rovaniemen palveluskoirakerhon BH kokeeseen lähti ilmo.
Viikko Pepsin perään Rillakin aloitti juoksunsa, joten hups heijaa kylläpäs on hormoonit hyrräilleet tässä torpassa. Pepsin tärppipäivien aikaan ajattelin että ei tästä tule yhtään mitään. Koira oli niin kuutamolla ja pää pyöri yhteisreeneissä omallakin kentällä. Onneksi pari pv ennen koetta tärpit oli ohitse ja homma rupes taas pelittämään. Kokeessa Tassuvaaran kentällä oli oikein mukana oleva fokusoitunut karvakaveri eikä kokeessa tällä kertaa ollut muita kuin narttuja, joten emme aiheuttaneet kellekään urokselle ylimääräistä stressiä 😊
Toki suoritimme osuutemme viimeisenä ja tottispariksi arvottiin tuttuakin tutumpi kaveri, oma sisko Ru ja Tuija.
Pepsi teki täsmällisen ja innokkaan suorituksen erinomaisin arvosanoin ja kun siskoplikka ja Tuijakin selvisivät suorituksestaan hengissä ja hyväksytysti, saimme hyvillä mielin suunnata kaupunkiosuuteen Prisman parkkipaikalle. Pimenevän illan päätteeksi molemmille siskoksille ojennettiin BH mitalit ja kilpailukirjaan merkinta BH hyväksytty. Hyvä me 😊

BH on nyt suoritettu ja kisapassi leimattu. Matka jatkuu toivottavasti kohti jälkikokeita jos ei tänä syksynä niin ensi keväänä viimeistään.



Syyskuun iloisista näyttelyuutisista vastasivat Ulvilan poppoo. Riina ilmoitti koko köörinsä Rauman ryhmikseen puolalaiselle tuomarille ja vei kotiinsa kaikki mahdolliset rusetit ja pokaalit. Ohmi oli kehässä hieman ylivirittynyt mutta käytöksestään huolimatta PU1 saaden vikan serttinsä! Zeldalle päivän sadekeli tuntui passaavan, ei paljon turkin määrä ja väri haitannut kun vettä tuli niskaan ja kura lensi. Zeldalle upeasti PN1 vika sertti ja VSP  Ohmin ollessa ROP. Lisäksi Zeldasta tuli ainoana veteraanina ROP-veteraani.  Onnea Riina! jolle päivän päätteeksi vielä BIS vet3- sijoitus schape Teslan kanssa.


Näyttelykesä on hiljentymässä syksyn tulon myötä. Omien turrikoiden kans ei tullut käytyä yhtäkään näyttelyä, ehkäpä ens kesänä kehiinkin. Siihen asti nuoriso (Jiit) saavat kierrellä loppuvuoden/talven junnukehissä.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

BB leiri vuosimallia 2019

Sopu esineruudussa

Tämän vuoden kasvattitapaaminen sovittiin jo talvella samaan tuttuun paikkaan - Vaalan Säräisniemeen Oulujärven lomakylään. Vaikka leireilimme tällä kertaa kolme viikkoa myöhemmin kuin viime kesänä, oli leirintäalueella edelleen "liikaa" muita matkailijoita. Tilaa tottiksille ei oikein ollut, kun alueen isolla nurmikentällä oli karavaanareita ym retkeilijöitä telttoineen. Leirille osallistui kaikkiaan kahdeksan kasvattiani, kolme Ässää, kaksi Ärrää ja kolme Jiitä.

Tämän vuoden BB-leirin olin erityisesti kaavaillut J-pentujen tapaamiseksi ja neljästä turrikasta kolme pääsikin paikalle.
J-pennuista on kasvanut komeita junnuja. Leirisunnuntaina ne täyttivät 9kk ja pentuajat ovat takana. Leirillä junnut tutustuivat PK-maastolajeihin, hakuun, jälkeen ja esineruutuun. Sopu ja Stanley toki jo ovatkin pk-hommissa "sisällä" mutta Nurille ja Anniinalle pk-maailma on ihan uusi juttu. Tais minun plääni onnistua - saada Anniina innostumaan pk-lajeista! Anniinalla on huikean hieno nuori koira ja tokon lisäksi näkisin parin niin mielelläni tulevaisuuden pk-kentillä 😉 Ainakin jälkivaljaat ja liinan Anniina merkkasi jo ostoslistalle ja kreppejä ja jälkikeppejä aikoi ruveta askartelemaan 😃

Nurin eka jälki ikinä

Stanleyn eka metsäjälki

Iloa esineillä - Anniina ja Nuri!

Ulkomuodon osalta en voisi olla tyytyväisempi. Jiit ovat nättejä hyväntyyppisiä ja keskikokoa pienempiä rotunsaedustajia. Sopu vaikuttaisi tässä vaiheessa n. 59cm tytteliltä, joka on emäänsä Rillaa kevyempi luustoltaan ja kropaltaan. Nuri ja Stanley ovat arviolta n. 61-62cm tässä iässä. Toki kasvurajat ovat vielä auki ja lisäsenttejä säkäkorkeuteen tulee vielä, mutta ei enään mitenkään mahottomasti. Pieniä pojat tässä vaiheessa ovat, mutta eivät kevyitä, luustoa riittää ja molemmat tunnistaa kyllä urosbriardeiksi!
Hyvin ketteriä kenguruita nämä tuntuvat kaikki olevan, leikkihalua ja taistelutahtoa riittää eikä ruokahalussakaan valittamista.

Sopu 9kk

Sopu

Nuri 9kk

Nuri

Stanley 9kk

Stan

S-pentueesta leirillä treffasivat veteraani-ikäiset Rilla, Sinko ja Zelda. Kaikki kolme pääsivät vielä maastohommiin vaikka ei niin "kisamielessä" enään reenatakkaan. Paitsi Outin Sinkoa, jolla on lokakuussa suunnitelmissa haun piirimestaruuskokeet.
Ärristä paikalla oli vain minun ja Riinan vajaa kolmevuotiaat "blondit" Ohmi ja Pepsi. Ohmi teki varmaan ahkerimmin hommia kaikista leiriläisistä, sen päämenoksi oli joka päivälle kaikkia mahdollisia lajeja, jälkeä, hakua ja esineitä. Hyvin tuntui poika jaksavan, myös seurustella kaikkien kans ison mökin olkkarissa 😃

Peppen esinereeneissä

Ohmi jäljellä

Leirille osallistui myös yksi airis..Sinko :)

Ryhmähau

Ensi vuoden leirisuunnitelmia ollaan jo nykäisty eteenpäin. Voi olla että treffataan ens kerralla Lapissa napapiirin tuntumassa Rovaniemellä. Sitten taas jatkossa voidaan ajella Oulujärven upeisiin maastoihin ja järvimaisemiin. Aika näyttää. Etelän R-poikia olis kiva nähdä livenä, joten ehkäpä kasvistäti ajelee ensi vuoden erkkariin ja RM-tokoon (?) ja houkuttelee pojat sinne 😊

maanantai 19. elokuuta 2019

Vielä kesätunnelmissa

Itseasiassa minusta elokuu on alkukesän ohella parasta kesäaikaa, vielä on valoa paljon ja lämpöä sopivasti, eikä juurikaan enään itikoita ja muita hörhiläisiä. Pepsin hammasäksidentistä toipuminen oli nopeaa ja pitkään ollaan reenailtu ihan täydellä teholla. Jälkeä ja esineitä olen pyrkinyt reenimään kaksi kertaa viikossa ja tottista vähintään jokatoinen päivä. Meillä on pihassa metrinen pressueste ja hyppynouto on nyt työn alla. Ei ole helppoa..Pepsi on briardeistani kookkaimmasta päästä (Hanin ja Gipsyn jälkeen) mutta ei tälle metrinen hyppy ole yhtään sen helpompi 😕 Tosin totuushan taitaa olla että halu (hinku) suorittaa hyppy ja nouto on isommassa roolissa kuin kyky hypätä teknisesti. Vietikkäälle noutohullulle koiralle on metrinen hyppy ollut helppo pala, mutta heti jos on vietissä puutteita niin homman joutuu rakentamaan huolellisesti ja työläämmin pala kerrallaan. Ja siltikin voi mennä pupu housuun varsinkin koetilanteessa. Tämäkin on nähty ja koettu omilla koirilla.

Jäljellä kepit ilmaistaan hyvin (maahan) mutta janat on olleet kertakaikkisen surkeita. Pepsillä on liikaa vauhtia ja se rauhoittuu jäljestämään mulle sopivalla temmolla yleensä vasta kolmannen kepin jälkeen. Janalla tämä liika vauhti näkyy oikomisena ja jos jarrutan liinalla liikaa - alkaa pyöriminen. *Huoh* Eli semmonen janareenirykäys meillä on nyt edessä.
Esineruudussa ollaan ihan suikaleissa vielä. Koetan vahvistaa pitkälle 50m irtoamista nenä auki, joten ns. etuesineet on täysin reenimättä. Luulen että ponkaisee iloisesti yli (nenä kiinni) 😔
Vieraita esineitä ja tallattuja "hajustettuja" ruutuja harvemmin päästään reenimään, yksin kun täällä puuhastelen, mutta jospa muutamat semmoset tilaisuudet vielä tälle syksylle sais.

Rilla on saanut peltojälkensä kerta viikkoon tahdilla. Enempi ne on olleet ns. ylläpitoreeniä ja aktivointia ilman isompaa suunnitelmallisuutta. Yksi tehokas pororeeni tosin saatiin - tein jäljen pellolle jossa jäljentekovaiheessa käppäili viisi poroa. Kovasti joutu muori työstämään tätä porohäiriötä, mutta selvitti kuiten jälkensä loppuun.

Reenien jälkeistä chillailua

Kasvattiosastolla J-pennut jyrää! Kesän pentukehistä Stanley napsi seitsemän penturoppia ja kaksi ryhmäsijoitusta. Sopu kävi kahdesti pentuluokassa ja Nuri yhden kerran. Viime lauantaina Kajaanin ryhmiksessä molemmat esiintyivät edukseen ja saivat Lena Dankerilta hienot arvostelut. Nuri oli ROP ja Sopu VSP-pentu.
Nyt alkaa pentuaika olla taaksejäänyttä ja viikon päästä Jiit täyttävät jo 9kk - junnuja! 😊 Junnukehiin ei ihan heti ole kukaan menossa, saavat vähän kasvaa ja kehittyä sekä fyysisesti että henkisesti.

Stanley ROP & RYP3 

Kajaanin ryhmis- Nuri ja Sopu

Nuri ROP Sopu VSP

Boreabrie Jitterpop "Nuri" ROP-pentu

Suru-uutisen saimme elokuun alkupäivinä, kun minun kasvatuksen kantanarttu Senna jouduttiin lopettamaan. Sennalla on ilmennyt alkukesällä kakomista, jota eläinlääkäri epäili äänihuulten tulehdukseksi (sydän tutkittiin terveeksi). 13-vuotiasta koiraa ei enään haluttu rauhoittaa kurkun ja nielun tarkempaa tutkimista (tähystys + rtg) varten joten ab-kuurilla ja kortisoonilla mentiin eteenpäin. Kakominen palasi nyt loppukesällä ja kun laajakuvaiset veriarvot näyttivät vahvasti kasvaimen mahdollisuuden, ei vaihtoehtoja enään ollut.
Senna oli unohtumaton pikkuinen musta briardtyttö. Niin ystävällinen ja kiltti kaikille, vilkas ja touhukas harrastuskaveri Terhille ja lopuksi vielä hieno jalostusnarttu, josta mie sain ensimmäisen oman BB-pentueen, upean S-pentueen ja oman Rillani 💜.
Kiitos Terhi ja Harri ihan kaikesta, Sennan tyttärentytär Sopu tuonee lohtua teille ja vauhtia arkeen. Ennenkaikkea kiitos Senna - olet muistoissani ikuisesti 💖

RIP
Zhamanen Jisiida "Senna"
16.7.2006 - 5.8.2019