Alla on nyt seitsemän reenijäljen putki ja tavoitteena oli harjoitella pelkkää esineiden ilmaisua helpoilla suorilla ja muutamilla kulmilla. Vaan ihan pakko oli poiketa suunnitelmista ja tehdä perusjälkeä suht tiheästi kuivamuonanappuloita kylväen. Jos on Lapin alkukesä ollut suloisen lämmin ja kaikki on nopeasti puhjennut kukkaan, niin yhtä nopeasti ja vauhdilla on rehu kasvannut reenipelloillamme. Nyt kesäkuun ensimmäisellä viikolla ollaan siinä pisteessä, jossa normaalisti oltais lähempänä Juhannusta. Eli heinä alkaa olla ihan liian pitkää ja varsinkin tuulisina iltoina on Rillan jäljestys ollut huolimatonta eteenpäin rynnimistä korkeassa heinikossa. Kulmatyöskentelyyn piti puuttua kovastikin eikä esineille maltettu pysähtyä..*huoh*.
Seitsemästä jäljestä ehkä kaksi on ollut hyviä, eikä niissäkään täysin ongelmitta ole selvitty. Mutta ilman ongelmia ja niihin puuttumista ei tule oppia ja edistystä, joten huomisellekin on kirjattu peltoreeni vastoin alkuperäistä suunnitelmaa. Onneksi on yksi pieni pelto, jossa heinä on lyhyempää ja harjoitteluun sopivaa. Toki vaihtoehtona on mennä lähistön ainoalle multapellolle, mutta alustana multa on Rillalle ihan outo, enkä tässä epävarmuudessa haluais viedä sitä niin vaativiin olosuhteisiin. Haluaa onnistumisia, pliis!
Peltoputken jälkeen suunnitelmissa oli siirtyä metsäputkeen eli pikkumetsäjälkiä ja esineruutua. Vaan ei me ihan vielä pellolta mihinkään varvikkoon suunnatakaan, mennään sitten kun on ihan pakko (heinä on liian pitkää). On luvannut sopivasti viilentyviä kelejäkin, joten tottiskentällekin voi suunnata ihan ihmisten aikoihin, ei tartte odotella ilman jäähtymistä ja myöhäistä iltaa. Ei kait koirat näistä lämpimistä ilmoista kauheesti repsahda, mutta oma innostus ei ole parhaimillaan kuumuudessa eikä edes 'lapinhelteissä' eli +20'asteessa :P
Viileämmässä kelissä voi surutta pistää pusakan päälle ja samalla suojautua sääskien ja mäkäröiden hyökkäykseltä. Nekin, valitettavasti, ovat täällä taas isolla armeijalla. :(
Kedon kaunein kukkanen |