Boreabrien ensimmäinen pentue on syntynyt. Jos mitään ikinä toivoin niin sitä sain. Nimittäin tyttöjä! Pentuja syntyi kaikkiaan kahdeksan mutta viimeisenä, monta tuntia jälkeen muiden, syntynyt musta poika syntyi kuolleena. Joten pentulaatikossa tuhisee tyytyväisenä 1 uros ja 6 narttua, kaikki väriltään fawneja!
Sennan synnytys eteni oppikirjamaisesti avautumisesta varsinaiseen synnytykseen. Monella tapaa samanlainen kantaja ja synnyttäjä kuin emänsä Gipsy, joten minun oli helppo seurata tuttuja 'merkkejä'. Viimeisenä kolmena vuorokautena Senna oli todella rauhallinen, ulkona se tosin pyrki ulkosaunan alle 'pesäpuuhiin' ja sisällä mieluisin paikka oli, varsinkin avautumisvaiheessa, minun sänky.
61vrk 10 tuntia ennen h-hetkeä
Lauantain käytöksen ja lämpöjen laskun perusteella odottelin varsinaista synnytystä alkavaksi vasta sunnuntai-iltana vaan toisin kävi.
Lauantaina puolen yön aikoihin tuleva äiti laski vetensä minun sänkyyn (tietysti) ja siitä parin tunnin supistelujen jälkeen syntyikin ensimmäinen pentu klo 2.20 ja ihan pentulaatikkoon ;). Sunnuntaiaamuna klo 8.30 syntyi viimeinen elävä pentu, kasassa oli siis seitsemän fawnia tuhisijaa. Jo syntyneiden pentujen putsauksen ja imetyksen ohessa huomasin että vielä supistelee, mutta luulin että tulossa on korkeintaan jälkeisiä, pian kävi kuitenki selväksi että pentuhan sieltä oli tulossa. Hitaasti ja heikkenevillä supistuksilla ja minun vetoavulla saatiin perätilassa oleva pentu viimein ulos, musta uros mutta valitettavasti kuollut. Istukka oli irronnut, joten hapenpuutteeseen tämä varmaan synnytyskanavassa menehtyi. Yritin ohjeiden mukaan elvyttää pentua ja kyllä Sennakin sitä tarmokkaasti putsasi ja pyöritteli vaan ei ollut tästä pojasta eläjäksi.
Hienosti Senna suoriutui synnytyksestä ja huolehtii ja hoitaa pentunsa parhaalla mahdollisella tavalla, maitoa tulee hyvin ja vuorokausi syntymän jälkeen kaikkien pentujen paino on noussut. Toki vielä voi tulla mutkia matkaan, kriittistä aikaa on ainakin tämä eka viikko ja jatkossakin pitää tarkkailla pentujen hyvinvoinnin ja painonnousun lisäksi emää, mahdollisten nisätulehdusten tai kohtutulehduksen vuoksi.
Jos meillä ei ihan peikkolapsia olekaan niin onpahan ainakin 7 upeaa ja terhakkaa Peikon lasta. Terveiset vaan iskäkoiralle Vantaalle, viimeisen 9 viikon perusteella Senna vois kyllä todeta kuinka helpolla isät kaikessa pääsevätkin... ;)
Kuvissa tyytyväinen emä kera vastasyntyneiden pentujen, fawn värisävyissä on eroavaisuuksia, on vaaleampaa ja tosi tummaa ja mahdollisesti myös suvussa vahvasti esiintyvää charbonnea. Meille kaikki fawnsävyt ovat tervetulleita, ei värillä ole väliä, sen todisti oikeaksi jo pieni charbonnevärinen enkelikoira, pentujen unohtumaton täti.