Pääsiäinen

Otsikoksi sopis paremminkin Pääsiäisen kärsimysnäytelmä. Sen verran kurjassa olotilassa (kipeänä) olen pääsiäisenpyhät viettänyt. Jos on koirissa kovasti kennelyskää liikkeellä (ainaki Rovaniemen seudulla), niin sitä samaa flunssaa limaisineen ysköksineen on meissä kaksijalkaisissakin. Jo ennen loman alkua sinnittelin töissä kaktus kurkussa ja lihassärkyisenä ja niinhän tauti eteni nyt loman aikana pahemmaksi ja koko loma on vietetty säästöliekillä hiljaa hissukseen sairastaen. Voi plääh. Ikävintä oli, etten kunnolla päässyt nauttimaan näistä lämpimistä auriskeleistä, hiihtokelit taisivat mennä jo viikolla lämpimien öiden vuoksi, mutta kävelyretkiä laavuille makkaranpaistoineen oli suunnitelmissa.

Mummolassa perinteisessä pääsiäistapaamisessa, Laura-koiratyttö.

Koiria olen liikutellut varovaisesti 'mummokävelyä' harrastaen. Olemme bongailleet muuttolintuja läheisiltä pelloilta ja ilokseni huomasin, ettei enään mene viikkoakaan kun pääsee jäljestämään pelloille. Lumipeite on saanut kyytiä viimepäivien lämpöaallossa. Jee. :)

Rillan reeniputkelle tuli sairastamiseni myötä katkos. Pääsiäisenä oli tarkoitus ajaa useampana päivänä/iltana hallille reenimään, mutta eipä ollut voimia siihenkään. :(
Oma kotipiha alkaa olla niin märkä ja kurainen, ettei siinä viitsi mitään touhuta. Onneksi Mustaselän hiekkatiet on osittain jo kuivia ja siellä olen kävelylenkkien ohessa ottanut tottista tyyliin 'hätä keinot keksii' kepillä, kävyllä tai omalla hanskalla palkaten.

Rilla fiilistelee ilta-auringossa terassilla

 

Tylsä loma, tuumii hippijengi.

 

Nyt on meillä se 3-viikon kurakelijakso, jolloin toivois omistavansa lyhytkarvaisen koiran. Vaikka eihän se mitään, jos olohuoneen lattialla on erotettavissa tassunjäljet hiekkatomussa tai omasta sängystä on tullut Yyterin biitsi. Sehän on vain väliaikaista kaikki.