maanantai 31. joulukuuta 2018

Pentujen välipäiväposet


Raisa kävi kuvaamassa pennuista 4,5vk kuvat joulunpyhien jälkeen. Hyvin jaksoivat pennut poseerata puuhellan päälle viritetyllä kuvauständillä. Sensijaan huumori meinas loppua kun asettelimme niitä puulaatikkoon pariposeen - siinähän kieppuivat kuin madot koukussa eikä oikein yhtäkään todella onnistunutta kuvaa saatu. Pitää vielä sopia muutama kuvauskerta ennen kuin poikaset lentävät pesästä. Toivotaan että joku kirkas ja kaunis päiväkin osuisi näihin loppuviikkoihin - sais ulkokuvia!

Roosa tyttö 4,5vk

Oranssi poika 4,5vk

Sininen poika 4,5vk

Ruskea poika 4,5vk

Pentujen koditkin pitäisi päättää. Siis että mikä urospentu kullekin pennunvaraajalle. Nartuissa tätä valinnanvaikeutta ei taaskaan ole. Rilla tuntuu suosivan poikia kun taas teki poikavoittoisen katraan, no toivotaan että näistä J-pojista tulisi yhtä kivoja kuin isoveljistään Ärristä.

Hunajaparta 💛 (oranssi)

Tähän asti pennut ovat olleet ns.taaperoiässä. Nyt tätä kirjoittaessani pennut täyttivät 5 vk ja vauhti ja motorinen sujuvuus lisääntyy. Nyt jo juosta viipotetaan ympäri pirttikeittiötä ja painitaan ja tapellaan ja tapporavistetaan pehmoleluja. Näille J-pennuille on ominaista ravistella saalista, juosta se (lelu) suussa ja taas ravistaa..tätä saaliskäyttäytymisen osaa en esim R-pentueessa huomannut mutta S-pennuilla sitä kyllä ilmeni. Ässistä ainakin Naava ja Zelda ovat edelleen sellaisia patukalla tai narupallolla itseään moukaroivia leikkijöitä. Ulla-Majn mukaan ja videoiden perusteella isä Jethrolta peritty ominaisuus näillä J-penskoilla 😃



Vuosi 2018 alkaa käydä vähiin. Omat henkilökohtaiset tragediat tuntuivat saavan jatkoa..viime vuonna menetin äidin ja tänä keväänä isä sairastui syöpään (lymfooma). Onneksi syöpähoidot ovat tehonneet ja kaikesta hoitojen rankkuudestaan huolimatta isän vointi on nyt hyvä ja ensi vuoden osalle jäivät ainoastaan kontrollikäynnit parin-kolmen kuukauden välein. Toivotaan parasta.

Omat koirat ja kaikki koiraharrastusystävät, kasvattien omistajat ja reenikaverit ovat olleet päivieni ilo ja arjen piristys. Onneksi olette olemassa 💖
Hyvää, parempaa uutta vuotta kaikille ystävilleni ja blogin lukijoille.

tiistai 25. joulukuuta 2018

Joulutontut

Tai paremminkin joulupossut täyttivät 4 viikkoa joulun alla ja napsin niistä 4-viikkoiskuvat. Kuvia pentueistani olen lisäillyt sekä tänne blogiin että faceen ihan sieltä ensimmäisestä S-pentueesta lähtien. Ajattelen että jääpähän muisto edes jonnekkin jos pöytäkoneen kovalevy tilttaa ym. (ei ole edelleenkään ulkoista kovalevyä...)

Roosatyttö 4vk

Ruskeapoika 4vk

Oranssipoika 4vk

Sininenpoika 4vk

Pennut kasvavat vauhdilla ja liihottelevat painokäyrissään ihan omilla lukemilla muihin aikaisempiin pentueisiin verrattuna. Tämä "ylensyönti" on aiheuttanut myös ongelmia, pentujen lisäruokinta oli aloitettava tosi varovasti. Vasta nyt 4.viikolla pennut ovat saaneet säännöllisesti kerran päivässä lisämuonaa, nappulaa kermaviilillä ja tehobaktilla höystettynä. Pikkuhiljaa vois ruokintakertoja lisätä kahteen..kolmeen..


Vaikka olen koettanut ruokkia Rillaa maltillisesti, on se niin laiha että ihan pakko on antaa sille yhä tujumpia annoksia kolmesti päivässä. Sen kaikki syömä ravinto tuntuis menevän maidontuotantoon, joten yhtään lihaa ei kerry luisevaan kroppaan, Sama ongelma oli viimeksi R-pentueen kanssa, maitoa riitti hyvin ja pennut ovat pulleita ja potria mutta emäriepu kuin luuranko kaiken karvansa alla.
Ongelmahan on siinä että pennut menevät helposti ripulille jos emää ruokitaan 'yli' ja sen ruokinta-maidontuotantotasapainon löytäminen ei aina ole helppoa. Niin kävi nyt. Lisäruokinnan myötä kaikki pennut olivat löysällä ja ripulilla pari päivää, osittain toki ruokintamuutos syynä ja toisaalta tämä viheliäinen maidon ylituotanto.
Onneksi sain Manelta vihjeen käyttää Promax ravintolisää (tahnaa) suolistohäiriöihin. Kerran päivässä suun kautta ruiskulla annettava tahna teki ihmeitä jo ensimmäisen vuorokauden aikana, - kaikkien pentujen tuotokset olivat kiinteitä pötkylöitä. Voi kuinka iloiseksi voikaan vähän jo väsynyt kasvattajamamma tulla kiinteistä kakkapötkylöistä 😃


Onneksi Rilla-laiheliini toipui viimeksi tosi nopsaan ja alkoin saada lihaa ympärilleen heti Ärrien luovutuksen ja imetyksen loppumisen jälkeen. Toivotaan että niin kävisi nytkin ja helmikuussa meillä asuisi jo pyylevämpi emäkoira.






Joulun jälkeen meillä alkaa varsinainen vierailuviikko - pentujen tulevia omistajia on tulossa käymään ja muitakin pentujen sylittelijöitä. Tervetuloa penturumbaan ja varsin askeettiseen kotiini. Kyllä on niin kommeeta sanomalehtimattoineen ja kompostiverkkoineen - joulukoristeet joulukuusesta puhumattakaan jätin surutta varaston hyllylle odottamaan seuraavaa joulua.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Naperot tre veckor

Meillä on talossa ääntä..pennut haukahtelevat ja murisevat, painivat keskenään ja pissaavat..kovasti 😝koska en ole vielä aloittanut lisäruokintaa, en myöskään ole löytänyt yhtäkään kakkakasaa pentuaitauksesta. Rilla siivoaa kyllä kakat mutta pissaa riittää ja sanomalehtiä kuluu..no sotkun määrä tästä vaan lisääntyy, joten eipä auta kauhistella.
Pennut painavat kaikki yli 2,5kg ja ovat olleet pelkällä emän maidolla. Hyvin on Rillan maitobaarin antimet riittäneet ja varmaan riittäisivät pitkälle 4-viikkoisiksi. Toki emä imettää niitä vielä monta viikkoa. Aloitan kuitenki jauhelihapalleroiden maistelulla huomenna ja pikkuhiljaa siitä kohti turvotettua kuivamuonaa kermaviili ja jauhelihalisuikkeineen. Myös madotus on ensi viikon ohjelmassa.



Tästä se taas alkaa..hulinaviikot. Ei ole vapaa-ajalla tekemisen puutetta. Meille saa myös tulla vierailemaan - kunhan sopii etukäteen kyläilyistä. Pennut ovat nyt tästä eteenpäin tärkeässä sosiaalistumisiässä ja kaikki sylittelyt ja uudet ihmiskontaktit ovat tärkeitä.



Tänään otin pennuista 3-viikkoiskuvat. Ihan samanlaisilta närkästyneineen ilmeineen ne näyttävät kuin aikaisemmatkin 3-viikkoispennut meillä. Lähinnä ilmeet kärsii kun kuvaaja (eli mie) tuuppii pentuja pysymään paikallaan tai ryhmässä. Ilmeistä näkee ettei ole niin kivaa. Oi voi, jospa ne ilmeet ilostuis ja kuvien taso paranis kun saadaan apukäsiä ja parempia välineitä kuvaukseen joululoman aikana.

Roosatyttö

Sininenpoika

Ruskeapoika

Oranssipoika

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Possut 2-viikkoisia

Tämä nykyinen J-pentue eli possukvartetti on kyllä kasvukäyriltään (painoiltaan) isoin mulla ikinä. Isoja olivat syntyessään ja sama kasvutahti jatkuu edelleen. Rillalla riittää hyvin maitoa neljälle possulleen ja aluksi piti oikein miettiä kuinka isosti uskallan emää ruokkia. Yliruokinnalla saat helposti pennut ripulille ja emälle nisätulehduksen. Kiihkein kasvu on toki edessä 3:sta viikosta eteenpäin, joten silloin taas arvioidaan ruokintaa (määrää) uudelleen.

Jiit 2vk

pojat - ruskea ja oranssi

Hyvin tasainen on tämä pentue. Yksikään ei erotu joukosta isoimpana tai pienimpänä. Painossa pienet erot ovat havaittavissa mutta silmämääräisesti ei. Viimeksi R-pentueessa meillä oli yksi jättiläinen, piparkakkupoika Nitro ja kaksi pienempää pinkkityttö ja mustapoika eli Ruu ja Peikko. Nooh...eivät ole kaksi em mitään pieniä enään eikä kyllä Nitrokaan 😂

Roosa tyttö 2vk

Sininen poika 2vk

Oranssi poika 2vk

Ruskea poika 2vk

Jiipojista sinisellä ja oranssilla on upeat mustat kokonaama maskit, ruskealla pojalla ja roosatytöllä on ns.tavalliset maskit (kuten monilla minun kasvateilla). Kaikilla on navat kuivuneet olemattomiin ja kaksoiskannukset kynsineen löytyvät jokaiselta. Ensimmäinen manikyyrikin on takana - olipas se helppoa vain neljälle pennulle!
Silmät ovat auenneet kaikilla neljällä, tuskin ne paljon näkee vielä hieman sumeilla silmillään. Seuraavan viikon aikana tapahtuu paljon kehitystä, korvat aukeavat ja jalat löytyvät, tähän astisen hoipertelun sijaan jalat alkavat kantamaan ja liikkuminen tuo aistien lisäksi pennuille ihan uuden ulottuvuuden. Pentulaatikon laajennus on edessä...kompostiverkkopalat on kaivettava esille.

äitin suosikki...

Oranssi poika - mammanpoika ;)

ruskea rötköttää..

Mutta ei ihan vielä..olkaa vielä hetkisen ihania vauvakoiria, niin helppoja pikkupossuja 😗

torstai 29. marraskuuta 2018

J-kvartetti

Rillan toinen pentue on syntynyt. Tällä kertaa pentulaatikossa tuhisee ponteva nelikko - kolme urosta ja yksi narttu. Valitettavasti viimeisenä syntynyt narttupentu syntyi kuolleena. Se eteni synnytyskanavassa niska edellä ja hitaasti heikkenevin supistuksin. Lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ajaa eläinlääkärille hakemaan oksitosiiniapua ja onneksi pentu saatiin ulos normaalia kautta eikä tarvinnut turvautua sektioon.
Rillan synnytykset noudattavat samaa kaavaa, pitkä avautuminen ja pitkä ponnistusvaihe. Todennäköisesti pentujen suuri koko hidastaa synnytystä, emä joutuu koville pukertaessaan yli 500 grammaisia pentuja ulos.
Viimeksi R-pentueessa (7 kpl) pennut olivat lähes yhtä isoja 480-540g. Nyt kaikki neljä (ja kuolleena syntynyt viideskin) olivat painoltaan 520-550g. Näiden tuoreiden J-pentujen synnytys oli vielä pitempi ja hankalampi. Luulen että Rillan ikä (7,5v) ja venynyt kohtu vaikeuttivat urakkaa.


Kaikki pennut ovat varattuja. Narttupentuja ei harmittavasti riittänyt kaikille halukkaille. Viime aikoina Suomeen on syntynyt paljon urospentuja, joten mekin jatkamme tätä poikabuumia 😍


Pennut saavat isä Jethron mukaan J-alkuiset nimet, joten meillä on taas talossa J-pentue (viimeksi vuonna 2006 Zhamanen J-pentue).

Pojat pötköllään massujen vieressä :)

Lämpöä ja turvaa 3 vrk iässä

Maman koipi tyynynä

Koetan päivittää blogia viikottain kuvin, kertomuksin ja videoin. Nappailen kuvia pennuista päivittäin ja Raisa on taas luvannut kuvata 4-7 - viikkois potretit. Vielä näissä ei ole paljon kuvattavaa, pikku marsuja koko joukko mutta jo parin viikon kuluttua ja edelleen kohti joulua mentäessä pennut vaan söpöstyvät ja sitten saa tulla kyläilemään ja pusuttelemaan 😍

maanantai 5. marraskuuta 2018

Esittelyssä Jethro

Tulevan pentueen iskäkoira Jethrosta muutama sananen, muutama upea kuva ja reenivideoita. Ulla-Maj on aktiivisesti reenaillut koko syksyn ja työstänyt sekä tottista että maastohommia eteenpäin. Ensi kaudella on suunnitelmissa eteneminen aina sinne jälkikolmoseen asti.
Jethro on kyllä omaan makuuni briardyksilö, keskikokoa pienempi uros, jolla on hurja saalisvietti ja taistelutahto. Se menee vaikka takaperin puuhun saadakseen narupallonsa 😃 Koulutettavuutta ja viettikestävyyttä löytyy ja koska koira saalisviettisenä helposti nousee kierroksille, on myös hallinnan ja maltin reenaaminen tuttua tälle parille.




Ulkomuodollisesti arvioiden Jethro on suht maalaismainen briarduros, jolla on vahva turkki (paljon karvaa) erittäin tummat silmät ja täysi hampaisto hyvällä saksipurennalla. Se on vankkarunkoinen, luustoltaan keskivahva uros. Turkin karkeutta ja lämpimämpää fawnväriä sille toivoisin mutta kaikkea ei voi saada. Turkin väri ja koostumus(laatu) on koko ajan parantunut, huomioiden että Jethro ei ole vielä täyttänyt kolmea vuotta.
Jethro pienenä uroksena (63cm) ei ole mikään suuri showvoittaja saatikka kiihtyvänä poikana mikään niin helppo esitettäväkään kehissä. Omimmillaan tämä vauhdikas briardpoika on pk-hommissa ja hyvä niin 😍


Tietenkin toivon että Jethro juurikin em luonneominaisuuksillaan paikkaisi Rillan puutteita ja pennuista tulisi sopivasti molemmilta vanhemmilta perittyjen ominaisuuksien keskivertoyksilöitä. Vaan eihän se niin monestikaan mene, esim koon suhteen olen huomannut että käyttämällä pienelle isoa saat sekä pieniä ja isoja ja ehkä jokusen siitä väliltä (ihanne). Onneksi briardpentujen kyselijöissä ja ottajissakin on variaatiota, löytynee kodit niille vauhtiveikoille ja samoin niille rauhallisimmille kavereille.
Vaikka Jethro reeneissä ja ulkoillessa on varsinainen vauhtiveikko, on se kotona sisällä leppoisa kaveri, joka esittelee pehmolelukokoelmaansa häntä heiluen. Jethron lisäksi perheessä on 12-vuotias käppänäuros Rolle, jonka kanssa Jethrolla on mutkattomat isoveli/pikkuveli välit.




Hauska sattuma oli kun entinen reenikaverini Satumarja oli nähnyt Jethron ja Ulla-Majn Vaasassa Esa Tapion tottiskoulutuksessa. Satu viestitteli kuinka huikea powerjätkä tämä Jethro olikaan ja hälle oli tullut ihan minun edesmennyt Salli mieleen, samanlaisia pallohulluja voimakkaasti työskenteleviä molemmat. Arvaatte kuinka minun sydän läikähti..💖
Pentuvarauksia otetaan vielä vastaan 😉

Jethron kuvat (c) Janne Mäkelä

tiistai 23. lokakuuta 2018

Joulutonttuja ja muuta mukavaa

Loppusyksyyn on sisältynyt paljon iloisia uutisia. Rillan astutuksen jälkeen seurailin merkkejä mahdollisesta tiineydestä, vaan on se kyllä vaikeaa sanoa ensimmäisten 4 viikon aikana onko narttu kantava vai ei. Samalla lailla nisät on turvonneet Pepsillä, jonka juoksu ajoittui samoihin aikoihin kuin emällään. Ahneina otuksina on nämä minun koirat aina syöneet hyvin eikä pahoinvointijaksoja ole havaittu. Nyt viimeisen viikon (4 vk astutuksesta) on Rilla ollut suorastaan kiihkeän vaativa keittiössä notkuja - ruokaa!


Eilen eläinlääkärissä ultrassa se sitten varmistui - pentuja on tulossa! Mitään tarkkaa määrää emme ruvenneet laskemaan, monesti tulee laskettua samoja alkioita, sen verran hankalaa niitä on siitä ultrakuvasta erotella. Mutta silleen näyttäis että normaalikokoinen pentue olis tulollaan jolloin synnytyksenkin luulis sujuvan ongelmitta. En ole koskaan ottanut rtg-kuvaa tiineyden loppuvaiheessa, siinähän tarkka määrä olis hyvinki näkyvissä. Varmaan sitten jos ultrassa näkyis vain yksi tai kaksi alkiota, mikä saattaa ennakoida hankalampaa synnytystä, ottaisin rtg-kuvan.

Nyt Rilla saa pikkuhiljaa reilumpia ruoka-annoksia eikä hemmottelua ja herkkujakaan unohdeta.
Pentujen syntymä ajoittuu marraskuun loppupuolelle, vk:lla 47 tulevat maailmaan, uskoisin. Meillä on siis jouluna tupa täynnä pikkutonttuja, onneks ne silloin on vielä kilttejä töpsyttelijöitä. Krokotiileiksi ne "muuttuvat" siinä uudenvuoden jälkeen ja siitä eteenpäin aina luovutukseen pennut ovat puuhakkaita riiviöitä, niin ihania ja niin rasittavia 😵


Pentujen isä Jethro ja omistaja/ohjaaja Ulla-Maj tempaisivat heti astutuksen jälkeisellä viikolla ja ajelivat jälkikokeisiin Ylöjärvelle. Jethro teki taattua työtä esittäen vahvaa osaamista sekä metsässä että tottiksessa. Koulutustunnus JK1 kirjattiin kilpailukirjaan ykköstuloksella 274p. Mahtavaa - onnittelemme!😍

Jethro & Ulla-Maj JK1

Videolla iloinen tuleva iskäkoira Jethro 😃

Lokakuun alun iloisista uutisista vastasivat Outi ja Sinko. Rovaniemen palveluskoirakerhon hakukokeessa Sinko nosti upealla työskentelyllä kolme ukkoa ja esineruudusta vaadittavat kolme esinettä. Tottiksessa Sinko oli pitkän työpäivän päätteeksi hieman väsyneen oloinen ja törmäsi mm pressuesteeseen mutta niinpä kaksikko sieltäkin sinnitteli tarvittavat koularipisteet ja ansaitusti saivat HK2 koularin ykköstuloksella! Onnea 😍

Sinko HK2
(c) Saara Kangasniemi

Zelda ja Riina puolestaan ajelivat agimestiksiin Lahteen, josta pari nappasi rotumestaruuspronssia RM3! Onnea agiliitäjille!😍

Zelda agilityn RM3

R-pojista Ohmi, Peikko ja Nitro ovat käyneet paimentamassa syksyn mittaan pariinkin otteeseen. Sari ja Nitro ovat löytäneet uuden kivan paimennuspaikan Rovaniemeltä ja etelän pojat käyvät lampaita pyörittämässä Eurajoella tutussa paikassa ja ohjauksessa.

Nitro lampailla

Nitro ja Sari

vauhdissa Ohmi...

Peikko paimentaa

Karo ja Peikko

Ohmin ja Peikon paimennuskuvat (c) Karo
Nitron kuvat (c) Sari