Pentujen ensimmäinen viikko on takana ja olipahan viikko. Tiistaina lykkäs Läntiseen lappiin semmoset helteet että pois alta..me no like! Enkä varsinkaan tässä tilanteessa kun makkarin nurkassa on laatikollinen parinpäivän ikäisiä pentuja ja niiden jatkuvasti läähättävä emä. Sennan oloa helpottaakseni suihkuttelin sitä viileällä vedellä pari krt päivässä, varsinkin 'tissihuuhtelu' teki hyvää. Sen jälkeen olikin vatsanalus kuivattava huolellisesti ettei kosteus pääse muhimaan ja aiheuttamaan hotspotteja yms.
Senna tuulettaa...
Ulkoilusta ei juurikaan helpotusta löytynyt sillä viikon aikana mäkäräparvet löysivät kotipihamme ja kovin seisovassa helleilmassa hyökkäsivät kuin ilmavoimat koirien kimppuun! *Huoh* eiku koirat jatkuvasti sisällä 'saunailmastossa' ja ihan vaan pikkulenkit päivällä ja illan vähän viiletessä pitempi lenkitys. Hemmetti tätä lapin kesää..harkitsin jo pentulauman kanssa muuttamista Terhin ja Harrin pihakämppään Ouluun! :(
Onneksi lauantai-iltana ilma jäähtyi ja sunnuntaina olikin kivat 13' astetta ja puolipilvistä. Kesäinen tuuli hillitsee myös mäkäröiden esiintymistä ja kun koko alkavan viikon on luvannut samanlaista keliä niin kyllähän taas passaa. Jatkossa voi olla helteitä luvassa, varsinkin heinäkuussa, mutta ei se silloin enään niin haittaa, pennut ovat jo isompia eikä emon tartte yhtenään maata tukalassa pentulaatikossa.
Toki eka viikko on toisaalta ollut ihanan helppo, pennut syövät ja nukkuvat, syövät ja taas nukkuvat...lähinnä minun huolekseni on jäänyt päivittäinen punnitus ja käsittely - muusta on huolehtinut emo. Hienosti on Sennalla maitoa riittänyt ja ruokahalu on valtava, synnytyksen jälkeistä ripulia ei onneksi tullut eikä hetkittäinen lämmönnousu onneksi johtunut mistään vakavammasta.
Huolellista putsausta
Pennuista alkaa pikkuhiljaa erottua yksilöllisiä piirteitä, punanauhainen tyttö on oikea gamelboots, aina jossain omilla teillään laatikon reunamilla tai kiipeilemässä emän niskassa. Ainoa poika on oikea ahmatti, posket lommolla vetelee evästä maitobaarissa. Ensimmäisenä syntynyt pikkutyttö (turkoosinauha) on porukan pienin ja äänekkäin, jo syntymästä asti se on antanut kuulua itsestään ja protestoi äänekkäästi jos jää tissillä muiden tallomaksi. Tummansininauhainen tyttö on kaunotar, ainakin minun mielestä! Sille näyttäis tulevan paras fawnväri ja kropaltaan se on pitkänomainen ja vahva.
Gamelboots emänsä niskassa..
Haukotus tätä hellettä..
Hauska nähdä meneekö kasvattajan ennustukset ihan pöpelikköön - paljon ehtivät pikkuiset muuttua ja kasvaa ennen kuin niistä varsinaisesti mitään näkee. Yksilöposeja ei sitten tulekaan tähän bloggaukseen, yksin niitä on hankala ottaa enkä ole vielä kutsunut ketään vieraita meille, synnytyskamuja Raisaa ja Terhiä lukuunottamatta. Ens viikolla kuvataan..
1 kommentti:
Huh - voin vain kuvitella, miten tukalaa teillä on ollut... Ei hyvä sisällä, ei hyvä ulkona... Onneksi ilmat viileni ja kestitte tämän koettelemuksen!
Vai on teillä siellä yksinäinen ratsastaja pentulaatikossa!
Olethan muistanut kutitella jokaista pentua tassunpohjasta! :) :)
Lähetä kommentti