maanantai 23. toukokuuta 2011

Perintötekijöistä :)

Eläinrakkaus on periytyvää. Näin ainakin itse uskon. Vaikkei kumpikaan minun vanhemmista ole varsinaista eläinhulluutta esittänyt mutta eläimistä pitävät ja minunkin koirat ovat 'mummolaan' aina tervetulleita. Sisarusten lapsista monilla on oma koira tai kissa ja veljentyttöni Jenna varsinkin on aktiivinen agilityharrastaja toyvillakoiransa kanssa.
Jenna kisaa oman Pekko-villiksen kanssa minien 2-luokassa ja on viimeisen vuoden aikana 'lainaohjastanut' espanjanvesikoira Miroa hienoilla tuloksilla nousten maksien 3-luokkaan! Omien kisakoirien treenaamisen ja kisaamisen ohessa Jenna vetää agireenejä omassa seurassaan TORKK:ssa (Tornion kennelkerho ry).

                            Toypoweria! kuva(c)Hanna Lindh

Tulevasta pentueestani Jennalle on 'tilattu' oma narttupentu - agikentille, tokoon ja mahdollisesti muihinkin aktiviteetteihin. Pitkään Jenna punnitsi ja harkitsi eri maksirotujen väliltä, vaihtoehtoina oli perroa, belgiä, briardia ja medikokoisista koikkeri. Jännä ettei maksikoirien ehdoton ykkösrotu bortsu nostata Jennassa minkäänlaisia tunteita. Totuus lienee kuitenkin että mikäli agilityn huipulle (makseissa) mielii niin melkeinpä bortsu olla pitää.

Jenna ja Miro -FI Tva SPA1 Villa Perla's Montearroyo
kuva(c)Pirkko Riekki

Sinällään on mahtavaa että Jenna valitsi lopulta briardin, uskon että minun hippijengillä, olemassaolevilla ja menneillä, oli tassunsa pelissä. Briard on, sanoisinko, persoonallinen vaihtoehto lajiin kuin lajiin ja toivon että Jennastakin ajan mittaan kehkeytyisi samanlainen 'rakkaudesta rotuun' harrastaja kuin itse koen olevani.

            Jenna kesällä 2006 sylissään tulevan koiransa emä!

Tulevat viikot ovat meille jännittäviä ja juhlaviakin aikoja, Jenna ja siskontyttöni Kaisa valmistuvat nuoriso ja -vapaa-ajanohjaajiksi ja siinä juhlahumun keskellä Sennan h-hetki lähestyy...olen luvannut Jennalle karvaisen valmistujaislahjan - tosin hieman jälkikäteen toimitettuna! Toivottavasti kaikki sujuu loppuun asti hyvin ja saan toteuttaa ainakin yhden unelman todeksi ja toivottaa uuden harrastajan rotuun - ja sukuun- tervetulleeksi!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Blogeissaki pitäs olla semmonen "tykkää" nappi, nytki olis ollu sille käyttöä! ;)

Voi että, mieki ootan niin innola, että Jenna saa oman "pikku" Briensä! <3 Me olema Miron kans ilmottau'uttu vapaaehtosiksi sosiaalistajiksi. ;)
Jos joku, niin Jenna saa Briardista mainion agikoiran. Niin hienoa on kyllä meno Mironki kans ollu.

Ja siinä olhaan kyllä Jennan kans täysin samoila linjoila; Bortsu? - EI kiitos! :)

Tsemppiä Sennalle loppuootukseen ja synnytykseen!

t. Miron Jenni

Jenna "tuleva Briard omistaja" kirjoitti...

Ihana Minna! <3

Olen niin onnellinen että saan tulla mukaan rotuun ja onnellinen (ja helpottunu) siitäki että mulla on nuin loistava tuki takana :)

Juu, siis ei kiitos ylihössö bortsuille! En halua olla yks niistä joita ei koskaan agikisoissa muista ko kaikki koirat samanlaisia, kivaa saada erottuva rotu hyppysiin :D

Iso kiitos sulle siitä että annat mulle, varmasti minun koko elämän muuttavan ja ihanimman lahjan. Parempaa lahjaa ei tämmönne koirahöpö ei voi saada! <3

Maiju & bumerangit kirjoitti...

Kyllä nämä linjassa menee nämä perintötekijät. Meillä mummi aikanaan kasvatti kaksi rottweiler-pentuetta. Lapsuuden kesät on menneet rottisten kanssa lomaillessa. Nyt toinen sisko kasvattaa kääpiösnautsereita, ja toisella on liuta kissoja. Minulla sitten koirat + kissat (Kepan kesyrottia ei nyt edes mainita;)). Äidin puolelta on vain kaksi serkkua ja niistäkin toinen on kasvattanut dobermanneja ja tällä hetkellä parsoneita. Joten tiukassa istuu tämä geeniperimä täälläkin :)

Välillä hairahtuu miettimään minkälaista se elämä olisi ilman eläimiä ... en osaa sanoa. Ei tunnu ihan todelliselta ajatukselta.

Teija kirjoitti...

Hienoa, että on tulossa uusi briardisti agiliidon pariin. Agility on tosiaan muuttunut niin mustavalkoiseksi ;) Briardi on vinha kaveri agilityyn :D
Onnea loppuodotukseen!