Lilla Rilla

Viimeisen seitsemän viikon pähkäilyjen, arvioinnin ja havaintojen jälkeen kotiin jäi sininauhainen tyttö, Boreabrie Shania. Lopullinen valinta ei ollut helppo, kaikissa narttupennuissa oli puolensa, hyviä ja sitten niitä huonoja - yhtään täydellistä ei ollut. Höh. ;)
Pitkään mietin myös pennun nimeä - kutsumanimi varmistui jo kesän alussa, omasta pennustani tulisi Rilla. Pentueesta tuli S-pentue emä Sennan ja täti Sallin mukaan. Oman pentuni rekisterinimeen mietin pitkään lady-sanan liittämistä s:llä alkavaan nimeen, mutta meni liian vaikeaksi..halusin suht lyhyet, yksiosaiset nimet kaikille pennuille. Ladyn olisin halunnut ihan vaan siksi että pennuilla on kaksi merkittävää lady-mummoa sukutaulussaan: Gi-LadyVelvet ja Lady Marmalade. Rillan rekkarinimeksi valikoitui lopulta lyhyt Shania, nimessä on mukana elämäni koira, niissä tassunjäljissä Rillan olisikin mainio elämässään edetä.

Lilla Rilla nakkikioskilla..Rilla sai heti nimensä eteen etuliitteen lilla..neidillä on melko ison koiran raamit ja minun toiveissa olis sellainen pikkuinen tai keskikokoinen 60-62cm narttu, saas nähdä kuin käy. Rillasta saattaa hyvinkin tulla mummojensa Gipsyn ja Armin kaltainen iso narttu, aika näyttää.
Rillalla on kaunis pää ja varsin lupaava fawn väri, muuten se ei mielestäni kropaltaan ole erityisen hyvä, kulmauksia ja kaulaa sais olla enemmän.

Rilla ei ollut pentueen rohkein eikä tempperamenttisin, se ei myöskään syöksynyt ensimmäisenä vieraiden syliin. Lähinnä se tyytyi tarkkailemaan sisarustensa reaktioita ennen kuin itse reagoi. Tosi mukavasti se leikkii ja saalistaa rättiä eikä jalkapallohulluutta voi olla huomaamatta - sukuunsa tullut!

Facebookin chatissa Tiina kiteytti asian hyvin - ei kannata murehtia koiran mahdollisia puutteita vaan keskittyä sen hyviin puoliin. Niin se on tehtävä. Näillä palikoilla mennään ja sehän on varmaa että koira joka meidän laumaan tulee meille myös loppuelämäksi jää.

Posekuvat(c)Raisa Hartikainen
Futiskuvat(c)Kaisa Uusitalo