perjantai 7. lokakuuta 2016

Ruotsin tuliaisia

Viime maanantaina käytin Rillan eläinlääkärillä ultrassa. Olipas jännä päivä. Mitään selkeitä merkkejä tiineydestä ei ollut nähtävissä, joten aika fifty-fifty tilanteessa oltiin. Joko on kantava tai tyhjä. Toki sillä oli nisät punertuneet ja suurentuneet, mutta samalla tavalla ne turpoavat silloinkin kun kyseessä on kiiman jälkeinen ns valeraskaustila. Ruokahalu on lisääntynyt, tosin se on aina ollut hyvä syömään. Onko se rauhoittunut, kyhnääkö kyljessä? Rilla on aika rauhallinen koira ylipäänsä eikä isommin kyhnytä kyljessäkään, ellen asetu sohvalle makoilemaan, silloin tullaan kainaloon. Eli oli todella vaikea arvioida ensimmäisen neljän viikon perusteella onko kantava vai ei.


Varmuus saatiin siinä eläinlääkärin tutkimuspöydällä. Ultramonitorilla näkyi läjäpäin elinvoimaisia alkioita! Jippii! Miten huojentavaa, meän astutusreissu ei ollut hukkareissu (ainakaan tässä vaiheessa, monta viikkoa saa vielä jännittää..)ja Rilla toivottavasti saa ensimmäisen pentueensa vihdoinkin. Se on jo yli 5-vuotias joten aika kuluu...myös oma toiveeni uudesta harrastuskoirasta ja laumanjäsenestä toteutunee tämän myötä.

Toivottavasti saan toteuttaa monen muunkin pentuhaaveet todeksi, se nähdään sitten marraskuun ekalla viikolla. Happy feelings!

Syyskuun värejä Käkivaarassa

Puolukassa..taustalla Sieppijärven kylä

Hörökorva :)

Syksy on tässä samalla edennyt jo lokakuulle, ruskametsät ovat muisto vain ja kirpeät yöpakkaset ja kuulaat syyspäivät ovat tulleet tilalle. Ensilumi antaa vielä odotuttaa, onneksi vielä riittää valoisia päiviä vaikka iltaisin hämärän tulo jo tuntuu. Rillan kanssa olen reeninyt jälkeä viikonloppuisin, kyllähän se intensiivisesti tarkkaan imuroiden jäljet ajaa - kiihtyvällä ruokahalulla lienee osansa asiassa.

Lokakuun vähäinen valo ja värit..


Kivellä fiilistelemässä
Joulun odotuskin siintää jossain taemmalla - tänä vuonna meille tulee erilainen joulu :) Pennut ovat silloin viittävaille luovutusikäisiä ja vauhdikkaassa riiviövaiheessa :P Ja koska kysessä on talvi ja mahdolliset pakkaskelit, niin se tietää riemukasta eloa sisätiloissa *syvä huokaus*
Rilla ois voinu tähdätä juoksunsa viikkoa aiemmaksi - olis pennunvaraajat saaneet pehmeät paketit jouluksi (ja Minna rauhallisen joulun..) Mutta en valita, odotettu pentue on vihdoin toteutumassa ja onpahan taas uusi kokemus kasvattaa aiempien kesäpentueiden sijaan talvipentue :)

Ei kommentteja: