Talvileikkejä

Olen saanut niin ihania uusia kuvia kasvateistani että oli ihan pakko postata niitä tännekin. Naavan, Tasjan ja Otton talvisten lumikuvien ohella Zeldan porukoilta tuli kehäkuvia viime sunnuntain ryhmänäyttelystä Lahdesta.

Elina Haapaniemen tiukassa arviossa Zelda tuli narttupentujen toiseksi eli PEK2 ilman Kp:tä. Zelda innostui esiintymään koko rahan edestä ja oli kehässä talutellut itteään ja pomppinut iloisesti tasaisen ravin sijaan. Arvostelu oli kehäkäyttäytymistä lukuunottamatta ihan zeldamainen, hyvästä rungosta ja kulmauksista tuli 'plussaa' mutta toki Elina tarkkana tuomarina huomasi Zeldan virheetkin mm lyhyen kaulan. Reeniä vaan lisää niin hyvä siitä tulee! (ja tätä lienee turha toivoa kun Riina on uhannut ettei yhteenkään näyttelyreeniin mene...;)

Lisää kuvia saapi lähettää niin saadaan tähänkin aneemiseen blogiin eloa.

Tasja pelaa..

ja kuulemma ihan omilla säännöillä.. :)

pallo suuhun ja pakoon!

saalis!

Ottolla 'pallo hukassa'!

Löytyi!

Jiihaa!

Naava vaanii..missä pallo?

Tullaan!

pitäis poseerata..

seuraamisen alkeita

Jenna & Naava

Zelda kehässä

hyvin menee..

oikein nätisti sujuu..

ja vieläkin - kuin vanha tekijä!

Hups! nyt riittää!

otanki ohjat omiin hampaisiini...

seisoa osaan - anna nami!

Zelda omimmillaan! :)

Tasjan kuvat: Johanna Puranen(c)
Otton kuvat: Marjo Lehto (c)
Naavan kuvat: Jenni Rundgren (c)
Zeldan kuvat: Pullisen perhekuvaamo(c) :)

Siskokset

Kasvattini ja kimppakoira Naava tuli meille hoitoon neljäksi päiväksi vuoden vaihteessa. Yhteiselo laumassa sujui mutkattomasti ja Rillan ja Naavan kemiat passaa kyllä niin hyvin yhteen ettei minkäänmoisia rätinöitä kuulunut. Leikkiä, painia, kilpajuoksua ja lelujen kestävyyden koettelemista (huonolla menestyksellä, lähes kaikilta puuttuu nyt osia ja suurin osa suolistettu). Vuodenvaihde oli valtavaa  lumentuloa ja jatkuvan matalapaineen vuoksi pimeää enkä saanut otettua riemukaksikosta kunnon kuvia. Muutama hätäinen räpsäisy ulkona ja muutama pose sisällä painimisen ja kaiken tohinan keskellä. Pitää kuvata sitten hiihtolomalla kevättalven valossa. Jollei nähdä aikaisemmin.

Naava on Rillaa hieman korkeampi mutta kumpainenkaan ei mihinkään jättiläisen mittoihin yllä, säkäkorkeus huitelee nyt siinä 58-59cm ja muutaman sentin uskon plikkojen tuosta vielä venähtävän. Kiihkein kasvuaika on päättymässä ja noin 8kk iässä korkeuskasvu loppuukin. Kropaltaan Rilla on leveämpi ja vahvaluustoisempi. Turkin laadussa ja pituudessa on kyllä eroja, Naavalla on pitempi karva ja ihan pehmeä ja selästä ja sivulta lennokkaan 'höytyvää'. Turkin saa jo hienosti jakaukselle ja siitä molemminpuolin karva onneksi laskeutuu kauniisti mutta varoittelin Jenna suht pehmeästä turkinlaadusta aikuisenakin. Maiju sais postata tänne sen ihmevempaimen nimen jolla isä-Peikon turkkia hoidetaan. ;-)
Rillalla on karkeampi turkki ja siten lyhyempikin, turkinhoito on puolet helpompaa! Märkien lumileikkien jälkeen Naavalla takkuuntuivat jalat ja vatsanalus sekä parta, Rillassa ei ollut yhtään takkua!

Boreabrie Shakira "Naava" 7kk

Rilla ja Naava

Luonteissakin on eroja. Rilla on Naavaa itsevarmempi ja rohkeampi, toki myös omalla reviirillään dominoivampi ja muutenkin 'isosiskon' roolissa. Samalla vimmalla ne taistelevat patukasta ja saalistavat palloa, tosin Naava on jotenkin sähäkämpi, liikkeissään nopeampi ja se näkyy myös tottiksessa nopeana suorittamisena. Rilla on jäyhempi ja raskaampi sekä kropaltaan että suorittamisessa. Semmonen maatalon emäntä-tyyppi. :)

Boreabrie Shania "Rilla" 7kk

Tuulitukat järvellä

Naava sai meillä elämänkokemuksen lisäksi myös kurikoulua, hihnassa ei kiskota ja riekuta eikä rasittavaa jallittamista 'ota kiinni jos saat' tyyliin meillä suvaita. Naava on joululomansa aikana maalla asuessaan oppinut nauttimaan vapaudesta ja vapaana ulkoilusta joten sisälle kutsut kaikuivat kuuroille korville.
Talven kuluessa Naava ja Jenna käyvät tapakasvatuskurssin loppuun ja osallistuvat sitten näyttelyreeneihin omien agireenien lisäksi. Kannustaisin Jennaa myös tokokurssille, sen verran kivasti oli jo pohjia ja käsissä tekevä ja vauhdikas pentu.

väsynyt touhukaksikko

Puolivuotiskuvia

S-pennut täyttävät ensi viikolla jo 7kk ja nämä seuraavat kuvat ovatkin 5-7kk ikäisistä pennuista kuvattuna kotonaan tai harrastuksissaan. Rillaa ja Tasjaa lukuunottamatta kaikki muut ovat ahkerasti 'opiskelleet' eli tottistreenanneet, käyneet pentukoulua tai tapakasvatuskursseja. Tasjan vielä täällä asuessa, otin jonkun verran perustottiksen alkeita mutta varsinaisiin koulutusryhmiin meillä ei ollut täällä maalla mahdollisuuksia osallistua.
Uusi vuosi tuokoon pennuille ja pentujen aktiivisille omistajille rutkasti intoa ja onnistumisia eri harrastuksissaan!

Boreabrie Shamrock "Otto" vajaa 6kk iässä

sama nuorimies 6kk iässä

futaaja - tottakai!

ja sählykin sujuu...

Otto kotiovella - pääsiskös sisään kiitos!

Boreabrie Shady "Sani" mätsärissä 5kk iässä

Punaisten pentujen 3. Hyvä Ida-Maria & Sani!

Sani 6kk iässä

Pallohulluutta täälläkin.. :)

Sani jouluna

Boreabrie Sienna "Sinko" 5kk

Sinko ja Outi reenaamassa - hyvältä näyttää!

Boreabrie Shastamir "Tasja" 6kk omassa kodissaan Mikkelissä

Tasja siankorvan kimpussa

Boreabríe Selene "Zelda" 6kk

Zelda patsastelee vai liekö evl:n 'istu ja odota' harjoitus.. ;)

Zelda ja Riina reenivät

ja oikein hienolta näyttää!

palkkaa...

taistelutahtoa löytyy!

Omista pennuistani Rillasta ja Naavasta kirjoittelen oman postauksen lähipäivinä. Uusia (hyviä) kuvia tytöistä ei oikein ole..'suutarinlapsilla ei ole kenkiä' vai miten se nyt menikään. :-/
Pennuista Zelda 'missimme' jatkaa näyttelyuraansa Lahden ryhmänäyttelyssä tammikuun puolessa välissä - onnea kehään Riina ja Tuula!

Facebook päivityksistä napattu ajatelma sopii tähän loppuun:
Säilyttäköön tämä vuosi sen mitä rakastat.
Tuokoon uusi sen mitä kaipaat
ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.
Hyvää Uutta Vuotta blogini lukijoille.

Another year has gone by

Joulu tuli ja meni. Pian eletään jo uutta vuotta ja kevättä kohden mennään kohinalla. Tykkään kyllä sydäntalvestakin ja siitä että valo lisääntyy. Yritin ottaa kuvia koirista nyt joulunpyhinä kun täällä pohjolassa on ollut huikean kauniita kelejä vaan ei valo tahdo riittää. Minun kameralle ainakaan. Kuvataan sitten myöhemmin ja ehkäpä pitää pyytää kavereita järkkäreineen apuun.

Viimeisiä vetelevä vuosi on ollut vaiherikas. Viime talvi meni pitkälti Gipsyn ja Rastan kanssa lenkkeillen ja laiskotellen kaikesta koiraäksönistä. Me vain oltiin ja elettiin. Keväällä vauhtia pirttiin toivat lemmenlomalaiset Peikko ja Senna ja siitä eteenpäin pennunodotus ja valmistautuminen kesäpentuihin. Ja se kesä ja syksykin meni täydellisesti pentujen kanssa. Olihan se ihanaa aikaa, raskasta ajoittain mutta niin kiehtovaa. Nyt yli puolivuotta pentujen syntymästä on taas tunne että vois kait tuon uudelleenkin kokea. Näitä sanoja en olis vielä syyskuussa uskonut sanovani..aika kultaa muistot - pätee tähänkin.

Menneen vuoden saldoksi jäi tämä ihana eka oma pentue, mitään muuta me ei oikein harrastettukaan. Omat koirat saivat rauhassa laiskotella ja keskittyä pentujen hoitotäteinä ja kasvatusapuna olemiseen ja sitä kasvatusapua on kyllä tarvittu kun kaksi pentua vilisti tässä vielä puolivuotiaana! Pennuista yritän postata oman otsikon uusineen puolivuotiskuvineen ihan lähiaikoina. Ihania riiviöitä niistä on kasvanut.

Ohessa kuva Suomen Briard ry:n rotuyhdistyspalkinnosta, jollainen minullekin luovutettiin yhdistyksen erikoisnäyttelyn tuomari-illallisen yhteydessä elokuussa. Palkinto on kiitos pitkäaikaisesta rotujärjestötyöstä ja esitänkin tässä (viimeinkin) julkisen kiitoksen SB ry:n hallitukselle. En päässyt elokuussa rotumme päätapahtumaan Hämeenlinnan Aulangolle joten sain palkinnon postitse. Nöyrin kiitokseni.

Viime vuotiseen loppuvuoden blogi postaukseeni verrattuna tämän vuoden tunnelmat ovat iloiset ja täynnä tulevaisuutta ja toiveita ja harrastamisen iloa. Lilla-Rilla on tuonut pikku mökkiimme vauhtia ja riemua ja samalla paljon työtä ja tekemisen meininkiä.

Kiitos kummipoikani Eetun porukoille kassillisesta koiranleluja. Perheen edesmenneen Ronja koiran lelut ovat nyt kovassa käytössä..pehmoleluilta puuttuu jo ulokkeita eikä norsukaan ole säästynyt lobotomialta mutta tämänhän me jo arvasimmekin. :)

End of story

Tasja rasavilli sai oman kodin. Samalla se tiesi 'päätöstä' S-pentueen osalta, ei siksi etteikö kasvattajan vastuu ja huolehtiminen jatkuisi. Vaan päätöstä sille, että kaikki pennut ovat nyt omissa huolehtivissa kodeissaan. Aika tarkalleen samanikäisenä lähti kesän 2006 J-pentueesta viimeisin, Saska, omaan kotiin eli 6kk ikäisenä. Olin varautunut pitämään pentuja aina siihen saakka kunnes löytävät omat kotinsa, briardpentueen kyseessä ollessa sitä odotusta voi tulla helpostikin tuo 6 kuukautta.

Tasja muutti Mikkeliin Purasen perheeseen paikkaamaan Pimun (Alabamas Jojo) jättämää aukkoa ja aivan varmasti tämä vilkas nappisilmä hurmaa perheensä ja osallistuu jatkossa täysillä tasjamaiseen tapaan talon touhuihin ja perheen elämänmenoon.
Onnea yhteiselle taipaleelle! Meillä täällä Sieppijärvellä on yhden karvatassun verran hiljaisempaa eikä sisko Rilla millään meinaa uskoa ettei Tasja ryntää kilpasille ulkoillessa tai haasta vetoleikkiin iltaisin.

Tasja ja omat ihmisensä - Johanna ja Marko

Hieman haikeaa on taas..kyllä 6kk:ssa ehtii kiintyä eikä pennun luovutus tässä iässä ainakaan helpompi ole. Järki voittaa tunteen - mulla ei koskaan ollut tarkoitus pitää tästä pentueesta kahta narttua itellä, omat rahkeet kokonaisvaltaisen kasvatuksen ja koulutuksen suhteen eivät riittäisi molemmille. Tasja on omat ihmisensä ansainnut enkä voisi olla tilanteeseen tyytyväisempi. Tasja on vihdoin päässyt kotiin.

Hammaspainia siskon kanssa..

välillä muorilla meni nuorisoon hermo.. :)

Ei kuiteskaan aina..Tasja ja Gipsy sohvalla <3