Heräämistä

Kevät tuli lumi suli, puro pani puli puli..
Metsien ja reenipaikkojen lumikinoksiakaan ei voi enään 'syyttää' reenaamattomuudesta. Omaa väsymystä ja laiskuutta lähinnä syyttelen. Pääsiäisen aikainen sairastelu keuhkoputken tulehduksineen on jatkunut ja jatkunut ja vienyt emännältä puhdin :( Koetan ryhdistäytyä, koska oikeasti nautin eniten loppukeväästä/alkukesästä, vilpoisat kelit, vähän itikoita ja muita öttiäisiä ja raikas metsä. Kyllä siellä passaa koirien kanssa touhuta.

Rillalle olen tehnyt pari lyhyttä metsäjälkeä, muutaman esineruudun pihametsikköön ja tottista, paljon tottista. Nyt oma piha saa vaihtua reenikenttään ja samalla pääsemme kunnolla estenoutoja harjoittelemaan. Tottiksessa huutava pula olis häiriöstä ja ihmisryhmästä lähinnä käyttäytymiskoetta ajatellen. Pitänee herätellä reenikavereita tottisseuraksi.
Pellot ovat kuivuneet, mutta ovat armottoman pölyisiä talven jäljiltä. Meillä ei vielä vihreää juurikaan näe, joten peltojälkireenit saavat odottaa muutaman viikon, josko se lämpö ja sade sais peltopohjat paremmaksi.
Ei se kunnon vesisade tekis metsillekään pahaa, lumihome sais ainakin kyytiä.

Varma lähestyvän kesän merkki on koiranäyttelyt ja lähinnä just ulkonäyttelyt. Eilen olimme Kittilässä Levillä ryhmänäyttelyssä ja tänään ois ollut Oulu KV, mutta sen jätin väliin tällä kertaa.
Levin Gondolilla vilpoisassa, mutta onneksi kuivassa kelissä briardit arvosteli tiukkana tunnettu venakkotäti Irina Poletaeva. Etukäteen selailin KoiraNetistä miten hän on Suomen briardeja arvioinut ja aika isoista tuntui tykkäävän. Rillan ilmoitin silti, mahdollinen viimeinen sertti mielessä. Jos ei tuomaritäti ihan kympillä Rillaan ihastunutkaan niin SA napsahti silti ja kun junioriluokan narttu sai sileen ERIn niin meille sitten kaikki. Rilla oli siis avo ERI1 SA PN1 sert ROP. Tuomari ihan ääneen totesi Rillan pieneksi mutta femiiniseksi ;) eikä kauheesti arvostanut minun korvienteippailuja (Rillan pentuaikoina) vaan haukkui hörökorvaiseksi. Mokomakin. :P

Rilla on vielä keskeneräinen, alle 3-vuotias fawn on sekä väriltään että turkiltaan monesti kesken. Meillä ei ole muhkeaa palttoota ja muutenkin Rilla vaikuttaa kovin kevyeltä. Ihan samanlaista teinikroppaa Rillalla ei ole kuten siskollaan Naavalla. Luustoa ja rungon syvyyttä Rilluskalta kyllä löytyy.

Kesän näytelmät jatkuvat kesäkuussa Tromssan turneella ja Ruotsin Jällivaarassakin olis tarkoitus pistäytyä. Erkkari on vielä harkinnassa, mutta Maailmanvoittaja jätetään kyllä väliin. Ei me niin isoihin geimeihin lähdetä, ikää ja valmiutta tarttis olla rutkasti enempi, keskenkasvuiset pikkubriardit ehtivät kyllä tulevina vuosina isoihin kehiin.