Reenejä ja näytelmiä

Juhannuksen jälkeinen krapula ei ainakaan meitä ole vaivannut. Jennan ja Naavan kanssa reenailujen jälkeen olen jatkanut sinnikkäästi tottista, esineitä ja metsäjälkeä tehden. Suurin lamppu Rillalle tuntuu syttyneen metsäjäljen kapuloiden ilmaisussa. Kahdella viimeisellä jäljellä ilmaisut ovat olleet hyviä, ei vielä täydellisiä 'maahantipahtamisia' mutta se selkeesti reagoi heti keppiin ja pysähtyy ja vajoaa maahan joko pyydettäessä tai jopa oma-aloitteisesti. Nyt pitää saada vaan toistoja toistojen perään ja paljon lihapullaa palkaksi.
Janat on olleet merkillisen hyviä tänä kesänä, yhtäkään väärää suuntaa ei ole janalla ottanut ja eteneminen on ollut suoraa ja intensiivistä. Olen tästä jopa vähän hämilläni, miten nämä nyt sujuukin näin hyvin, kun viime kesänä/syksynä takajälkiä tuli useinkin. Koulutuksen tulosta ilmeisesti tai ylipäänsä motivaation nousua itse jäljestykseen metsässä. Rillahan on pellolla koulutettu ja siellä se on yleensä motivoitunut, keskittynyt ja matalanenäinen. Ehkäpä se otti oman aikansa 'siirtää' tuo mielentila metsään, mutta en valita, nyt näyttää enemmän kuin hyvältä.

Tottiskentällä olemme systemaattisesti ottaneet helppoa sarjaa, koettaen sielläkin löytää oikeaa mielentilaa missä työskennellä, ilman teknistä hinkkaamista. Toivotaan että tottiksessakin 'syttyisi lamppu' kesän myötä. Vielä semmosta valtaisaa välähdystä ei ole huomattu :)

Esineruudun suikaloiminen on auttanut suorassa etenemisessä, nyt lähtee suoraan ja perälle 50m asti. Esineet tuodaan vauhdikkaasti mulle käteen, mitään riemukierroksia ei ole muutamaan kertaan nähty. Tätäkin pitää vaan reeniä usein, palkkauksia vaihdellen. Välillä on loppupalkkana herkkurasia ja välillä narupallo.

Kesän kolmas näytelmäkin käytiin tässä välissä.
Pohjois-Ruotsin Jällivaara INT on meille lähinäyttely ja siellä pyörähdimme viime sunnuntaina. Kehässä oli Rillan lisäksi vain yksi ruotsalainen junnunarttu. Tuomari Manuel Loureiro Borges Portugalista tykkäsi Rillasta ja meille komeasti öppenklass exc 1 Ck BTK1 CACIB & BIR eli koko potti mitä tänään oli saatavissa. Ruotsin serttiä emme tietenkään ilman käyttötulosta voineet edes tavoitella. Iltapäivän ryhmiä olisimme joutuneet odottamaan kuusi tuntia (!!) joten matkakaveri Raisan kanssa päätimme lähteä kylästelemään ja aamupalalle Raisan sukulaisten Iiriksen ja Lennartin luo. Kotona olimme jo hyvissä ajoin päivällä.
En oikein miellä Rillaa miksikään ryhmäsijoittujaksi, se on pienikokoisena rotunsaedustajana ja vaatimattomalla turkilla varustettuna aika mitäänsanomaton isossa 1.ryhmän joukossa. Lisäksi ryhmäkehien alkua joutuu aina odottelemaan pitkän tovin, varsinkin jos oma rotu arvostellan jo aamusta kuten Jällivaarassa.

Kesän viimeinen näyttely on kolmen viikon kuluttua Kemissä. Siellä mulla onkin työmaa, kehässä on Rillan lisäksi Naava ja Rasta (veteraaneissa). Kasvateistani myös Sani on ilmoitettu Kemiin, joten sielläpä nähdään, kiva. Harmillisesti en ihan saanut mahdollisuutta kasvattajaluokkaan, yhtä jäi uupumaan. Pitäisköhän alkaa suunnittelemaan toista pentuetta...? ;)

Kuvat (C) Raisa Hartikainen ja Iphone-laatua :)