Marttakerho

Kesän mittaan olemme hippijengin kanssa liittyneet paikalliseen Marttakerhoon. Treenikaverini ja kolleegani Raisa nimittäin toteutti keväällä pitkäaikaisen haaveensa ja hankki flättipennun - Martan! :) Raisalla on vahva flättitausta, aiemmin 10-20 vuotta sitten, Sniffens flättien Roosan ja Aslakin kanssa koiraharrastuksensa aloittaneena oli mustan kauniin noutajarodun kuva sielussa ja sydämessä. Eikä semmosta kuvaa niin vaan saa pois mielestä, semmosille haaveille on vaan sanottava kyllä.

Söpöläinen :)

Martta 5kk

Martta eli Huntstars Koh-I- Noor (Klik*) on aivan mahtava nuori sileäkarvainennoutajanarttu, kertakaikkisen flättimäinen, kaikkia rakastava rupelihäntä ja pusupensseli. Martan kanssa reenataan noutajien omien juttujen, taippareiden ja NOMEn lisäksi tokoa ja pk-lajeista jälkeä ja hakua. Mullekin on alkanut mielenkiintoinen matka noutajien koulutukseen, paljon siinä on samaa ja koiran koulutuksen periaate toki pitkälti samanlainen lajeista riippumatta. Siinä missä Rillalle on tehty vierailla esineillä esineruutua, on Martalle tehty dameilla ruutua markkeerauksineen. Jäljellä Martta on noutajien tapaan taitava nenänkäyttäjä ja pohjaton ahneus on suurena etuna tottista ja tokoa koulutettaessa. Haussa maalimiesmotivaatiota ei ainakaan tartte vahvistaa, kaikkia ihmisiä varauksetta rakastava Martta on aina valmiina syöksymään keskilinjalta ihania 'ukkoja' etsimään. Tuumasimmekin Raisan kanssa kuinka helppoa tämä haun alkuvaihe onkaan, sitten saattaapi mennä sormi suuhun kun pitää alkaa ilmaisua opettamaan, malttia ja keskittymiskykyä kaivataan vielä touhuun mukaan.
Jotenkin briardit ja flätit ovat hyvin samanoloisia, hieman sellaisia tyhmän onnellisia. Ei niin kauheen bortsumaisen älykkäitä kummatkaan, kunhan vaan mennä höntsäävät.

Martan ekat hakureenit
(c) Raisa Hartikainen

Raisa ja Martta
(c) Tuuli Hartikainen

Taitava Martta
(c) Tuuli Hartikainen

Itselleni noutajat ovat kiehtova roturyhmä. Voisin hyvin kuvitella itseni Fjällrävenin liivi päällä vetämässä kaninraatoa metsässä tai kahlaamassa kaislikossa vesinoutoa opettamassa. Ainut mikä selkeästi eroaa ns.perinteisten palveluskoirien ja noutajien koulutuksessa on taisteluleikkien erilaisuus. Noutajilla pitää olla pehmeä suu ns.lintuote eikä rajut patukkaleikit apinanraivolla kuulu ollenkaan ohjelmaan.
Jospa sitten hamassa tulevaisuudessa uskaltautuis laajentamaan roturyhmää ja kokeilemaan noutajaa, käyttölinjainen labukka tai kultsu, siinä minun noutajahaave. Isomman pakastimen joutuisin kyllä hankkimaan mikäli taloon tulisi noutaja. Kaikkien marjarasioiden, pakasteherkkujen ja suklaapiirakoiden sekaan en kyllä mahduttaisi lokkia, variksen raatoa tai kania..Jaiks :P

Huntstars Koh-I -Noor "Martta" 7kk
(c) Tuuli Hartikainen

Toki Martalle on kaavailtu myös näyttelykoiran uraa, suku on komeaa ja toimivaa 'dual purpose' linjaa, joten tiedossa on varmasti monet yhteiset näyttelyreissut pitkin pohjoismaita :)
Meillä on siis todellinen marttakerho täällä Sieppijärvessä, yhtään uroskoiraa ei enään joukkoomme kuulu. Yksi rakas nahkapoika on poissa. Kamu sairastui keväällä ja meni kesän edetessä huonoon kuntoon, diagnoosina ärhäkkä syöpäkasvain vatsalaukussa. Heinäkuun alussa Kamu sai nukkua ikiuneen. Muistamme hippijengin kanssa rakasta Kamua lämmöllä. Rastan kanssa samanikäinen, leikkikaverit, bestikset, varsinaiset 'brothers in arms'.

R.I.P Kamu