Kesälaitumilla

Minun, kansakoulunopen, pitkä kesäloma alkoi ja nyt mietin sormi suussa että mitäs sitä tekis ja touhuais. Aikaa olis vaikka muille jakaa, mutta ei oikein mitään suunnitelmallista tekemistä. Alunperin, viime talvena, toiveissa oli Rillalle kesäpennut ja siinäpä sitä kesäpuuhaa oliski riittänyt. Nyt kun kesäpentuja ei ole tulossa kaatuivat nekin suunnitelmat kesänvietosta. Pk-koekalenterikaan ei lupaile kokeita näille huudeille, joten sen myötä mulla on huono motivaatio kaikenlaisten metsäreenienki suhteen, saatikka tottiksen. Elikkäs näin kauas se innostus kantoi (viittaus edelliseen postaukseen) :P

Käyn ahonlaitaa..

Kotimökkimme takana pienellä peltotilkulla

Toukokuun metsäjälki -ja esinereeniputken jälkeen meidän reenipellot saivat komean vihreyden hetkessä, joten onneks on sentäs jokunen peltoreeni takana ja toivottavasti edessäkin.
Olen kärsinyt todellisesta peltojäljen motivaatipulasta koko kevään ja alkukesän. Sain viime kaudella kokea ongelmia laidasta laitaan, Rillalla oli huonoa esineilmasua, välillä huonoa jälkimotivaatiota ja kun tehoja itse jäljestykseen saatiin niin katosi tarkkuus ja intensiivisyys. *Huoh* On se semmosta tasapainoilua eri osa-alueiden välillä. Kokeitakin käytiin useampi ilman tulosta. Lähimmäs tulosta päästiin Muhoksen kokeessa, jossa Rilla ajoi jäljen loppuun mutta ilmaisi vain yhden esineen ja senki huonosti (epäpuhtaasti) saldona 66p. Kauden viimeisessä kokeessa, lokakuussa Torniossa, päästiin vain eka suora epävarmalla työskentelyllä. Olosuhteet olivat tuuliset, jopa myrskyisät eikä Rillan taidot siinä kelissä riittäneet. Kauheen masentava kauden päätös. Nostin suosiolla liinan naulaan ja pakkasin peltoesineet kassiin ja talvivarastoon.

Vikalla esineellä :)

Uusimmassa Palveluskoirat - lehdessä oli juttu (tiivistelmä) Outi Hermiön peltojälkiseminaarista. Vaikka jutussa oli paljon pennun ja ylipäänsä nuoren jälkikoiran kouluttamiseen liittyvää tietoa, osittain jo mulle tuttua, oli siinä lopuksi erinomainen koonta yleisimmistä ongelmista ja virheistä ja lyhyesti vinkit ongelmien ratkaisuun. Niistä sain taas uutta potkua pureutua ongelmiimme, joten en sittenkään luovuta ihan vielä. Toisaalta meille tekis hyvää päästä peltoseminaariin tai leirille reenimään hyvän kouluttajan silmien alle. Täytyy toivoa että sellainen (peltosemma) vihdoin täällä pohjoisessa toteutuis.
Tämän kesän reenailemme Rillan kanssa ilman paineita ja varsinaisia koesuunnitelmia. Mieleen jäi samaisessa pk-lehdessä ollut Outin esittelyjutun otsikko " Nauti matkasta äläkä ajattele vain päämäärää"
Se pitää minunki muistaa.