Koulunpenkillä

Meillä on täällä läntisessä Lapissa valitettavan vähän koulutustarjontaa ja ohjattuja ryhmäkoulutuksia. Poislukien agility, jossa on jopa laadukasta koulutustarjontaa sekä aloittelijoille että kisaaville koirakoille. Meilläki on Pepsin kanssa suunnitelmissa hakea Länsi-Rajan kennelkerhon alkeisagilityn syksyn ryhmiin, mutta jotain ohjattua toimintaa kaipasin jo nyt keväälle.
Kuin nenä päähän ja varsinkin Pepsi porkkanapäälle tuli tälle keväälle sekä pentukurssi että arkitottiskurssi eläintenkouluttaja Niina Laamasen järjestäminä. Koska pentukurssia ei saatu 'pystyyn' osallistujakadon vuoksi, saimme me pari pentua luvan osallistua arkitottiskurssille 'pentusäädöillä' 😊
Pepsille, maalaistollolle maminhelmoissa kasvaneelle, tämä tuli kuin tilauksesta.

Kurssiohjelmaan (5 krt) kuuluu ihan perinteisiä juttuja, koiran ja ohjaajan suhdetta, koiran aktiivisen yhteydenpidon vahvistamista, koirankäytöksen lukemista, toisten koirien sietämistä, ohitustilanteita jne..lisäksi pennuille käsittelyharjoituksia, aktivointia, leikki - ja saalisharjoituksia. Ja mikä tärkeintä 'sosiaalistumista' ja mörköilyyn puuttumista oikealla tavalla.
Kaksi koulutuskertaa on jo takana ja kylläpä on tulleet Pepsille ja mulle tarpeeseen. Toisille koirille pöhinät ja poksumiset on kokemuksen puutetta ja toki epävarmuutta, tällä toisella kerralla haukkumista ja puhkumista oli jo puolet vähemmän. 😊👍 Samalla kun kurssiohjelma etenee saamme me siinä sivussa niin tärkeää rauhoittumisreeniä. Se on ollut Pepsille yllättävän helppoa, pistää rennosti pötkölleen minun jalkoihin ja pysyy siinä hiljaa vaikka muut koirakot tekevät harjoituksia meidän nenän edessä tai meidät ohittaen.
Toki 4kk:n ikäinen on pikkupentu vielä ja 2h kestävä kurssikerta vaatii meille pienen tauon pissatuksineen ja happihyppelyineen. Onneksi hallissa on metallihäkkejä lepohetkeä varten ja saa sinne toki tuoda omanki boxin.

Perustottisjuttuja olemme reenineet kotona keittiö-olkkarissamme ja niillä muutamilla hallikerroilla kun olen ajanut yhteisreeneihin. Kivasti Pepsi on edistynyt, edelleen pelataan ruokapalkalla ja ruokailukertoja hyödyntäen. Hiihtolomalla Jenna kävi koirineen pohjoisen mummuloissa ja samalla pistäydyimme kimppareeneissä hallilla. Pepsille pieni valkoinen villapallo Panda oli aluksi 'epäilyttävä' tyyppi 😄ja Naava-täti puolestaan ihanan tutunoloinen tukkakoira 😍 Naava puolestaan väisteli ja murahteli mokomalle pennulle, mutta alkoi sekin loppua kohden lämmetä ja autossa pakkaantuivat kaikki neljä koiraa sulassa sovussa Nissanin takapenkille 👍

Huhtikuun loppuun saakka meillä on aika lailla kalenterissa koirahäppeningiä, on kurssikertoja, tottis/tokoreenejä, mätsäreitä ja yksi pentunäyttelykin omassa hallissa. Kivaa, talven uinuminen on kääntynyt kevään äksöniksi!