Hyvä vuosi

Pepsi 3 vee

Tähän vuoteen lähdettiin J-pentujen tohinassa ja ihan alkuvuoteen ajoittui koko katraan luovutukset. Niin kiehtovaa kuin pentujen kasvatus onkin, on se arkirutiineineen hyvin työlästäkin. Että sinällään oli helpotus kun yhtään pentua ei tällä kertaa kotiin jäänyt vaan pääsin taas aloittamaan Pepsin koulutushommelit uudella innolla pentutauon jälkeen. Tästä vuodesta piti tulla koulutusvuosi eikä niinkään kisavuosi. Tarkoituksena oli jatkaa omasta mielestäni hyvin onnistuneiden tottispohjien työstämistä valmiiksi kokonaisuudeksi ja samoin pk-maastohommien rakentamista enemmän koevalmiimpaan suuntaan.
Kevään korvalla Pepsin tokoliikkeet alkoivat näyttää jo niin kivoilta että koekalenterista merkkasin muutamat pohjoisen tokokokeet. Kesällä saavutetut alokasluokan ykköstulokset oli kyllä ihan parasta koko vuodessa. Kesän mittaan asetettu tavoite TK1 jäi kyllä saavuttamatta kun meillä loppui kokeet eikä Pepsi juoksun takia päässyt viimeisiin Lapin tokokokeisiiin osallistumaan. Onneksi kokeita on kivasti anottu tulevalle vuodelle joten alokoularin metsästys jatkuu!
Syksyn BH oli meillä varovaisena suunnitelmana mutta pk-kokeisiin ei kesän reeninäytöt ihan riittäneet. Loppusyksystä huomasin kuitenkin naputtelevani jälkikoeilmoa virkkuun. Pepsi teki BHssa niin hienoa työskentelyä ja vaikutti "käteen" niin hyvältä että rohkenin lähteä jälkikokeisiin jo tälle syksylle. Jälki itsessään on meillä se vahvin osa-alue ja arvelin että perusosaaminen tottiksessakin riittäis. Pepsin osalta vuosi oli sucsee ja enemmän kuin tyytyväisenä saavutimme 2 x toko aloykkönen, BH ja JK1. Ensi vuoden tavoitteeksi on asetettu TK1 JK2 ja LT. Avoimen luokan tokokoulari TK2 laitetaan vielä "sulkeisiin" eli siinä semmonen varovainen ehkä? Tokon avoin luokka on jo liikkeiltään vaativampi ja meillä on niissä palasissa vielä paljon kokoamista kokonaisiksi liikkeiksi.
Näyttelyissä koetetaan tehdä täsmäiskuja sekä kotimaahan että naapurimaihin, tosin niissä onnistuminen ei ole meistä kiinni vaan lähinnä tuomareiden makuasioista 😏

Joulu-19

Kulunut vuosi on ollut J-pentujen kasvunaikaa. On pidetty aktiivisesti yhteyttä ja BB-leirillä viimein treffattiin. Neljästä pennusta kolme kävi esiintymässä pentuluokissa hienolla menestyksellä ja vuosihan huipentui Ulla-Majn Stanleyn junnutitteleihin ensimmäisissä junioriluokan näyttelyissään. Alkuvuodesta J-katras suuntaa luustokuviin ja kesällä/syksyllä MH kuvauksiin. Näyttelyitäkin on jo suunnitelmissa nuorukaisille. Kaikenlaista aktiviteettia ja koulutusjuttuja tietenkään unohtamatta.

Nuri 1 vee

Nuri jouluna-19

Ärrät ja Ässät viettivät tulossaralla vähän hiljaiseloa. R-pentueen sakki oli näyttelyjä ajatellen vähän "vaiheessa" vaaleineen blondikausineen eikä näyttelykehissä nähtykään kuin Ohmi ja Peikko. Komeille pojille hienosti sertit rapsahti vaikka vähän keskeneräisinäkin. Ärrien koerintamalla kunnostautuivat Pepsin lisäksi toinen pohjoisen plikka Ruu (BH LT ja mejä tulos). Ärrien osalta toiveet on korkealla ensi vuotta ajatellen - nuorukaisista on kasvamassa niin komeaa ja pätevää sakkia!
Ässät, meän veteraanit, taisivat nauttia kotielämästä ja veteraanien sohvannurkkaoikeuksista oikein sydämensä kyllyydestä. Ainoastaan Sinkopinko kävi pari koetta (HK3) ja jopa yhden näyttelyn sekä Zelda yhden tokokokeen ja pari näyttelyä. Sinkonkin eläkepäivät on tätä kirjoittaessa koittaneet ja Zelda kuittasi näyttelyhommat komeasti vikalla sertillä ja ekalla (ja ainoalla?) ROP-veteraanilla.

Ohmin 3-vuotispose

Ohmi 3 vee

Ihan surutta ei tästäkään vuodesta selvitty. S-pentueesta Tasja (Boreabrie Shastamir) lähti pilvipaimeneksi pitkän sairauden (IMHA) väsyttämänä. Kyllä saa olla kiitollinen ihan jokaisesta vuodesta, kuukaudesta, viikosta ja päivistä mitä nämä veteraanit täällä meidän ilonamme vielä ovat.
Oma Rilla täällä kotona saa keskittyä ihan vaan lenkkeilyyn ja hömppäreenailuun Pepsin reeniseuraksi. Jos jaksetaan niin ehkä käydään muutama veteraaninäyttely ensi vuonna, ihan näissä lähipippaloissa.
Jos oli tämä vuosi ihan hyvä vuosi niin toinenkin mokoma saisi tulla. Ei tartte olla mitään superia mutta semmosta hyvää fiilistä ja onnenhetkiä 💖

Messarimenestystä

Minusta briardille on suht helppoa halutessaan kerätä kolme serttiä näyttelyistä. Ilmoittelemalla soppeville tuomareille tavan näyttelyihin pitäs ns. sertit tipahdella. Edellyttäen tietenkin että turkki on pidetty näyttelykunnossa ja koiran esiintyminen /esittäminen on hanskassa. Messarit ja erkkarit on sitten enempi niitä näyttelyjä, joissa tavan tallaaja harvemmin menestystä niittää. Minun kasvatteja harvemmin edes esitetään em:ssa. En ole kyllä kasvattajana isommin edes kannustanut viemään erkkariin tai messariin.
Joskus vain hyvä lupaava koira ja näyttelyistä innostunut ja taitava omistaja kohtaavat. Näin kävi Stanleyn kohdalla. Toki Ulla-Majlle pentua, Jethron astutuspentua, valkatessa ulkomuodolliset ominaisuudet pidettiin mielessä 😉
Stanley kierteli jo kesällä menestyksekkäästi pentukehiä ja nyt 12kk iässä on kasvanut ja kehittynyt tasapainoiseksi junioriksi.
Messukeskuksen 2-päiväisiin näyttelyihin oli ilmoitettu paljon junnuja, Ilmeisesti juniorititteliä pidetään tavoiteltavana asiana kun koira saa olla kesken kehityksen  - koska on junnu. Lauantaina Helsinki Winner-19 näyttelyssä briardit arvosteli irlantilainen Anthony Kelly jakaen laatuarvostelussa aina Hoosta Erinomaiseen. Stanley sai ERIn ja lopuksi vielä voitti luokkansa saaden myös SAn ainoana junnu-uroksena. Näin pikkupojalle kirjattiin junioritittelin HeJW-19 lisäksi PU2 sijoitus kera serttin!
Sunnuntaina oli vuorossa vanha ja arvostettu Voittaja - näyttely, jossa briardit teki Tapio Eerola. Jälleen Stanleylle luokkavoitto ERIllä ja SA sekä JV-19 titteli! Paras uros-kehässä toistui eilinen PU2 sijoitus valioluokan uroksen voittaessa ja samalla toinen sertti. Olihan mahtava aloitus junioriluokissa!

Junioriluokka sunnuntaina
(c) Riitta-Liisa Saarinen

Messarista seuraavana viikonloppuna oli ns.ruotsin messari eli Pohjoismaiden voittaja näyttely Nordic Vinner Tukholmassa. Siellä vastassa oli ihan eri kilpailijat kuin Suomessa. Briardit arvosteli slovenialainen Rajic Branislav. Stanleylle hienolla esiintymisellä junioriluokan EXC luokkavoitolla mutta ilman Ck:ta. Tämä tuomari haki ehkä isompaa ja pidempää koiraa kauttaaltaan ja moitti Stania vielä löysäksi. Pohjoismaiden Juniorivoittaja - titteli kuitenki jaetaan junioriluokan EXC:llä voittaneelle joten jälleen yksi junnutitteli plakkarissa!
Stanley on aina näyttelyissä viimeisen päälle turkki hoidettuna ja laitettuna, se esiintyy ja esitetään taitavasti ja sen lisäksi se on kompakti keskikokoa pienempi briarduros, jolla on erinomainen pää ja hyvät liikkeet.

SKL:n ständillä Tukholmassa

Nordic JW-19

Kuvien perusteella se on kyllä niin isänsä Jethron näköinen komea pikkupoika, jolla on isänsä tavoin muhkea junnuturkki. Kyllä passaa kehiä kierrellä 😗
Isot onnittelut Ulla-Majlle ja Stanleylle vielä kerran. Nämä kolme ulkomuototitteliä arvonäyttelyistä ovat ensimmäiset minun kasvateille ikinä (Rillan muotovalioarvoja lukuunottamatta)
HeJW-19 JV-19 Nordic JW-19 Boreabrie Jappeloup - Kiitos!😍