maanantai 24. syyskuuta 2012

Tavoitteet kasassa!


Syyskuu on jo lopuillaan ja kauden tavoitteet saavutettuna vähän niinku 'varkain'. Ei mulla ollut mitään isoja odotuksia Rastan suhteen keväällä, tarkoitus oli reenata peltojälkeä siinä Rillan reenien ohessa ja sitten syksyllä katsoa tilannetta - kisataanko vai ei.
Oman jännityksensä suunnitelmiin tuo erikoisjälkikoepaikkojen vähyys. Lapissa ei järjestetty yhtäkään koetta tänä kautena ja Oulun seudulla vain kolme ( yksi keväällä ja kaksi syksyllä). Ilahduttavinta oli että lopulta onnistuin saamaan koepaikan peräti kolmeen syksyn kokeeseen, Ouluun (kahteen) ja Kalajoelle. Heti ensimmäisestä kokeesta meillä tärppäsi tuloksekkaasti, joten hyvillä mielin sain perua ne muut paikat.

Sunnuntaiaamuna pimeydessä klo 4.30 starttasimme reenikaveri Satun kanssa kohti Siikajokea ja Paavolan peltoja. Mukaan Satun farkkusitikkaan pakattiin sakemanninarttu Lore ja minun turrit Rasta ja seuraneiti Rilla.
Onneksi pari päivää aiemmin oli tullut tieto, että ykkösen jäljet onkin heinäpohjalla ja kakkosen mullalla. Meillä ei ole Rastan kans yhtäkään multajälkeä pohjalla, joten olisin perunut osallistumisen multapellolle. Raukkamaista ehkä, itse ajattelen asiaa pelkästään realistisesti.
Rasta menee jo nyt teknisesti osaamisen äärirajoilla, mulle on ollut alusta lähtien selvää että pistehaarukka 70-80p on meille se realistisin tavoite. On ollut valtava työ vääntää vauhdikkaasti etenevästä metsäjälkikoirasta askel askeleelta jäljestäväksi peltojälkikoiraksi. Monta kesää ja syksyä on uurastettu Järvirovan pelloilla, hiottu tekniikkaa lyhyellä nurmella ja tehty kulmatyöskentelyä tarkemmaksi eri variaatioin ja vinkein. Esineilmaisua en koskaan alkanut muuttamaan, Rasta tuo esineet käteen molemmissa lajeissa.

Sunnuntain kokeessa saimme arvonnassa jäljen numero 3. Rasta lähti paalulta hienosti etenemään mutta ensimmäisen suoran lopussa kaksi peltopyytä pärähti lentoon viereisestä pusikosta ja Rastan eteneminen pysähtyi siihen, se kääntyi kohti minua ja tuli vastaan noin parin metrin päähän tuijottamaan...pitkän hiljaisuuden jälkeen annoin varovaisen käskyn 'jälki' ja koira käänsi suunnan ja jatkoi jäljestämistä - HUH! Kulmista kolme sujui hyvin, yksi jopa erinomaisesti, loput kolme sitten heikommin ja yksi jopa isolla tarkistuksella molempiin suuntiin. (taas huh!).

Rasta paalulla
kuva: Satumarja Stenman

Esineet ilmaistiin kaikki ja tuotiin vauhdikkaasti perille asti. Kahdella viimeisellä suoralla Rasta oli selvästi väsynyt, se jäljesti suu auki ja kuono ylempänä. Ei kuitenkaan pientä reagointia lukuunottamatta noteerannut harhajälkiä lainkaan. Pääsimme jäljen loppuun ja huojentuneena ja onnellisena sain luovuttaa neljä esinettä tuomarille loppuilmoittautumisen yhteydessä. En siinä vaiheessa, kaikista vaikeuksistamme johtuen, uskaltanut ajatellakaan tulosta ja mahdollista koulutustunnusta. Erikoisjäljellä arvostellaan lähtö ja jokainen suora erikseen, sekä kulmat ja esineiden ilmaisu, joten pitkän arvostelupuheen jälkeen tuomarin ilmoittamat pisteet 72 ja niiden myötä koulutustunnus FH1 tuntuivat huikean hienoilta ja ennen kaikkea TYÖVOITOLTA!

Pitkällä suoralla
kuva: Satumarja Stenman

Esine!
kuva:Satumarja Stenman

Erikoisjälki 1 on 1200 askelta pitkä, 3h vanha, sisältäen seitsemän suoraa ja kuusi kulmaa, neljä esinettä ja kaksi harhajälkeä. Tuomari ja jäljentekijä seuraavat koirakon mukana koko jäljen. Meidän koe oli Oulun palveluskoirayhdistyksen (OPKY) järjestämä Siikajoella, tuomarina oli Juhani Petäjistö.
Suuret onnittelut FH1 koularista komealla 84 pisteellä reenikaverilleni Satulle ja spn Lorelle (Bar-Mixin Jeronika)! Kiitos matkaseurasta ja kyydistä!

Olen ikionnellinen tästä tuloksesta, minun ensimmäinen erikoisjäljeltä ja kaikenkaikkian neljäs FH1-koulari briardille Suomessa. Hyvä Rasta, minun pikkusvedu!
Ylimääräisenä bonuksena voin tämän käyttötuloksen myötä anoa nyt Rastalle Suomen Muotovalion arvoa ja tilata WCC:n (workingclasscertificate) Ruotsin näyttelyjä ja serttijahtia käyttöluokassa varten. Kivaa! :)

FI MVA BH FH1 TK1 Lacrosse Teenah Noir
kuva: Raisa Hartikainen

Rasta - muotovalio!
kuva: Raisa Hartikainen

Tämän kauden tavoitteet on nyt koiraharrastuksen osalta kasassa. Rillan kanssa reenit jatkuu pellolla ja metsissä ja toki paljon tottista. Rasta keskittyy tokon avoimenluokan liikkeisiin ja mahdollinen avostartti on suunniteltu ensi talvelle.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Tokokoulari

Pitkiä ovat kisareissut, tässä ollaan tauolla Olkkajärvellä.

Eilen Kemijärven tokokokeessa tein omalta osaltani tokohistoriaa. Ensimmäinen kouluttamani koira sai tokosta koularin!
Aikoinaan, aktiivisina tokovuosinani Hanin kanssa kisatessa ei koulareita jaettu, mitalin sai silloinkin luokkavaihdokseen oikeuttavasta tuloksesta mutta ei titteliä. Sittemmin olen kisannut tokossa harvakseltaan, Gipin kanssa kävimme muutaman alo-avo tokon ilman sen suurempaa menestystä saatikka satsaamista. Salli ehti kisata kahden aloykkösen verran ja Rastalla oli ennen eilistä alla pari ykköstä nuoruusvuosiltaan.

Rastan tekemisessä näkyi hyvät pohjat vuosien takaa, seuraaminen oli pientä edistämistä lukuunottamatta upeaa hyvällä kontaktilla. Muissa liikkeissä sitten näkyikin reenin puute ja semmosen kunnollisen virheisiin puuttumisen 'puute'. Jäävissä liikkeissä steppaili käskyn jälkeen (hitaat) ja luoksetulossa ennakoi ja varasti ryökäle! Hyppyyn vaadittiin kaksi käskyä jne. Mutta kaikenkaikkiaan iloista tekemistä, jossa ei tuomarin ja yleisön mukaan koiran ikä näkynyt, sivulle perusasentoon siirtymisessä Rasta edelleen kiepsauttaa peppuaan aivan kuin nuorempana. Ei vissiin reumatismi ja muut kolotukset ainakaan vielä vaivaa. :D

Itse tunsin kyllä itteni vanhaksi siellä kaikkien nuorten tokoilijoiden joukossa, onneksi edes Isonikkilän Merja oli rivistössä mukana aussie Viivin kanssa, josta tuli upeasti TVA!

Sen verran iloista touhottamista Rastan tekeminen oli, että ajatuksissa olisi kokeilla avointaluokkaa ja mahdollista kolmea ykköstä sieltä. Saas nähä jääkö pelkäksi puheeksi..taas.

Tuomarina Kemijärven kokessa oli Heli Kelhälä.
Rastan rivi näytti tältä.

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 10
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9½
Luoksetulo 8
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 6½
Kokonaisvaikutus 10
yht. 184p 1-tulos. KP TK1 sij. 3./8.

BH TK1 Lacrosse Teenah Noir

hei, kavereita!

Alkuviikosta meillä oli aihetta juhlaan (tosin ei juhlittu) sillä Gibbon-apina täytti kokonaiset 13 vuotta!! Gipsymuori on edelleen hyvässä kunnossa ja syksyn viileiden ilmojen myötä aina vaan pirteämpi.
Rouva on kyllä siankorvansa ansainnut, joka sille ja kanssasiskoilleen tässä luvattaneen. ;)

Päivänsankaria ei posetus paljon kiinnosta

Jos nyt kuitenkin..

lauantai 1. syyskuuta 2012

Serttisadetta

Syksyn sateet on ehtineet meillekin mutta lähinnä hienona serttisateena. Kasvattini ovat elokuun aikana kierrelleet monissa näytelmissä upeasti menestyen.
Tasja ja Zelda aloittivat Kouvolan kaikkien rotujen näyttelyssä ja nappasivat laatuarvion erinomainen kumpainenkin, irlantilaisen tuomarin mieleen oli erityisesti Tasja, joka sai vielä sa:n ja sijoittui paras narttu-kilpailussa toiseksi saaden serttin! Johanna on tehnyt kovasti töitä Tasjan esiintymisen suhteen ja vaikka häntä liputtikin korkealla meni esiintyminen muuten hienosti. Hitsi miten hienoa, Tasja on upeassa turkissa ja vielä kivasti väriäkin, joten menestystä oli odotettavissa.

Tasja & Zelda
kuva: Riina Pullinen

Tasja -Boreabrie Shastamir jun ERI1 sa PN2 sert
kuva: Harri Puranen

Heinolan näyttelyssä heti seuraavana päivänä meiltä meni suomalaisen Lena Dankerin kehään vain Zelda. Ennakko-odotukset eivät kummoiset olleet, Dankerin miellän partistyyppinä tiukaksi turkkituomariksi ja kun Zelda on jo pudottanut turkkiaan ja kovasti haalistunut väriltään odotukset eivät olleet korkealla. Niinpä vain kasvattaja oli täysin väärässä ja Zelda sai lähes 'kaiken' - junioriluokan voiton ERIllä ja sa:lla, paras narttu ja sertti sekä VSP! Wau! Se oli Zeldan toinen sertti.

Boreabrie Selene jun ERI1 sa PN1 sert & VSP
kuva:Riina Pullinen (Kouvolan kehän laidalta)

Zelda liikkeessä Heinolassa uuden handlerin kera
kuva: Jukka Pullinen

Rovaniemen elokuiseen ryhmänäyttelyyn ilmoitin Rillan ja Sari oli ilmoittanut Sanin. Allroundtuomari Hans Lehtisen kehässä ei ole tullukaan käytyä sitten Hanin vuosien, aika tarkalleen 21 vuotta sitten! :D Silloin Hasse ei kummemmin Haniin, isoon ja kapeahkoon nuorukaiseen ihastunut, mutta nyt tykkäs näistä minun kasvateista. Jos ei nyt ihan 'kympillä' mutta sen verran kuitenkin että molemmille sa.
Ahtaita takaliikkeitä moitti ja päät olisivat saaneet olla vahvempia. Pitkärunkoisen Sanin lantiota tuomari kävi painelemassa ja ilmeisesti sielläkin jotain 'korjattavaa' olisi. Hyvin samantyyppisiksi junnutytöt mainitsi ja mikä ettei - kyllä ne sisaruksiksi yhdistää! Rillalle luokkavoitto ja paras narttu kisassa toiseksi saaden viidennen serttin. Sani oli Rillan jälkeen paras narttu kolmonen saaden varasertin. Sani meni nuoren nartun ekasta juoksusta huolimatta upeasti kehässä ja oli kauniisti näyttelykunnostettu.

Sani - Boreabrie Shady hakumetsässä
kuva: Marjo Lehto

Rovaniemen elonäyttelyn yhteydessä järjestetyssä tokokokeessa Sinko kisasi alokasluokassa napaten hyvän ykköstuloksen hypyn nollasta huolimatta. Sinkon ja Outin osaamista on kyllä kiva katella, tasaisen varmasti nuori koira jaksaa tehdä liikkeet toisensa perään keräten ysejä ja kymppejä niin että kestää lopulta nollatakin yhden liikkeen. Hyvä Outi & Sinko! Tuloksena lopulta alo 169,5p 1.tulos. Onnea! Enään yksi ykkönen koulariin! ;)

Outi ja Sinko valmiina..kuva on kesäkuulta.
kuva: Marko Kurkinen

Kesän näyttelyt olivat sitten tässä, syksyn kehiin meiltä ei ole menossa yksikään ja joulukuiseen Messarin tuplanäytelmiin on harkinnassa vain Zelda toiselle päivälle.
Pitkin viime talvea kannustin kasvattieni omistajia viemään junnuja kehiin. Junioreina briardeilla on monesti komeat turkit vahvoineen pohjavilloineen ja siten hieman luustoton ja kevytkin yksilö näyttää vahvemmalta. Esimerkiksi Naava, kevytluustoinen ja - runkoinen tyttö, jolla on kuitenki kivasti karvaa ja pohjavillaa, menestyi kehissä hienosti virheistään huolimatta.
Meidän kööristä ainoastaan Sinko heitti bikinit päälle jo alkukeväästä, joten kauneuskilpailut jäivät tältä kesältä erkkarin varaan.
Ensimmäinen näyttelykesä antoi paljon enemmän kuin ikinä osasin kuvitellakaan, ei näistä kasvateistani mitään näyttelykoiria odotettu, päinvastoin. Ihanaa että omistajat ovat olleet aktiivisia, hoitaneet turkit ja kouluttaneet koiriaan myös kehiin, mikäs siinä ylpeän kasvattajan keräillä menestystä. Kiitokset kaikille! Tulevan talven ja seuraavan 2-vuotiskesän aikana kehotan keskittymään ihan muihin aktiviteetteihin, monesti silloin ollaan fawnien briardien 'blondivaiheessa' ja turkitkin tuppaa olemaan keskeneräisiä.
Onneksi on niitä muitakin harrasteita, kentille ja metsiin suuntaamme siis.