tiistai 24. heinäkuuta 2012

Otto & Sani

Tornion seudulla asustelevista kolmesta kasvatistani Ottoa ja Sania olen päässyt näkemään harvemmin mutta nyt kesän kuluessa muutaman kerran on kohdattu.
Otto eli Boreabrie Shamrock on Ruotsin puolella Haaparannan Selkäsaaressa asustava ainut 'poikamme'. Otto viettää aktiivista maalaispojan elämää, paimentamalla perheen lapsia, lotraamalla Torniojoen kaislikossa ja vaikka hyppimällä trampoliinissa. Naapurin kultaisennoutajan kanssa on kiva heittää karkureissuja aina silloin tällöin. Perheen elämään oman jännityksensä tuo ajoittain voimakkaasti tulviva Torniojoki, jolloin saareen johtava tie peittyy vedestä ja ylitykset on tehtävä veneellä. Ottosta voiski tulla vaikka merikapteeni isona, sen verran monta kertaa se on emännän kans istunut veneen keulassa.
Otto on pentuesisarusten tapaan varsin iloinen ja ystävällinen nuori herra, vilkas joo, mutta hyvähermoinen ja ennen kaikkea hyväntahtoinen hökeltäjä.

Mä maalaispoika oon..pistän suihketta kainaloon..

kaislikossa suhisee..

tähän ei tarvita kuvatekstiä.. :)

Sani eli Boreabrie Shady asustelee Tornion eteläpuolella Kaakamon maaseudulla. Sani on pentueen tytöistä isokokoisin ja pitkärunkoisin, oikea maatalon emäntä. Luovutusiässä se oli pentueen toiseksi pienin tyttö, joten taas sain todeta ettei pentukoolla ole juurkaan merkitystä arvioitaessa koiran kokoa aikuisena. Sanilla on upea turkki, vahvasti volyymia ja pohjavillaa. Taitaa tytön omilla eväillä olla osuutensa turkin runsaudessa - Sani saa usein herkuteltavakseen kypsennettyä kalaa, lohen päitä luonnon omineen omegoineen.
Sani on monien harrastusten mm tokon ja rallytokon lisäksi Ida-Marian JH-koira. Kemin näyttelyssä viime sunnuntaina pari nappasi komeasti ruusukkeet ja pokaalit kotiin sijoittumalla kolmanneksi 10-13v sarjassa.
Näyttelypuunausten jälkeen onki mukava palata kotiin uimaan ja lotraamaan omaan rantaan, Sani on varsinainen uimamaisteri, se huomattiin jo 8vk:n iässä. :)

Boreabrie Shady 13kk

Ida-Maria ja Sani JH-kisassa Kemissä

Onnittelut!


Sani omimmillaan..

Otton kuvat: Marjo Lehto
Sanin kuvat: Mäkivuoti

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Kehien kiertelyä

Kesän näyttelyturnee alkaa olla finaalissa. Olen monen, monen vuoden jälkeen satsannut tänä kesänä junnujen kanssa näyttelyihin ihan tosissaan. Kasvattini ovat nyt 1-vuotiaina varsin kauniissa kunnossa jokainen ja jokaisen omistajan olen saanut innostumaan näytelmistä. *mitä nyt Jennaa on pitänyt vähän pakottaa toim. huom.*
Oulun KV näyttelyyn meiltä oli ilmoitettuna vain Rilla. Pitkään mietin etukäteen tiukaksi moitittua norjalaistuomari Arne Fossia ja päädyin lopulta maksamaan vain Rillan osallistumisen. Kevään näyttelyreenit ovat tuottaneet tulosta ja Rillasta on kehkeytynyt varsin hieno esiintyjä, se etenee juostessa pitkällä askeleella ja kauniilla hännänkannolla eikä hihna kiristy missään vaiheessa. Seisomisen kanssa on vielä tekemistä, mutta hyvärakenteisena ja hyvin kulmautuneena koirana, sitä ei onneksi tartte kauheesti asetella ja vääntää. Itse tykkään vapaasti esiintyvistä ja esitetyistä briardeista, mutta Rillan kohdalla se ei ole onnistunut, koska joudun aina itse viemään sen kehään.
Oulussa juniorit hurmasivat tuomarin, joka oli muutenkin otettu suomalaisista briardeista arvioiden kaikki SA:n arvoisiksi. Rilla voitti lopulta kaikki nartut saaden kolmannen sertinsä ja ekan VSP ruusukkeen. Cacibbia ei junnuille jaeta, joten sitä jahtaamme sitten aikuisena aikanaan.

Rilla Oulun näyttelyssä
pic(c)Minna Saarimaa

Utmärkt huvud och fantastisk temperament :)
pic(c)Minna Saarimaa
Viikkoa myöhemmin Kemin KV näyttelyssä Boreabrie koiria olikin peräti neljä kehässä, Otto depyytissään sekä siskokset Sani, Naava ja Rilla.
Otto on kevään aikana pudottanut pentuvillansa lähes kokonaan ja pukkaa jo kovasti aikuisen karkeaa turkkia. Vielä hieman kevyen vaikutelman antavana ja vahvasti charbonnesävyisena en odottanut Otton saavuttavan suurtakaan menestystä, lähinnä ensimmäistä arvostelua ja kokemusta lähdimme hakemaan. Unkarilainen tuomarisetä Istvan Laszlo oli juuri niin kiltti kuin etukäteen arvelin ja arvosteli koiria helläkätisesti ja niinpä Ottokin ensimmäisessä näyttelyssään saavutti junioriluokan ERI1 sa PU2 ja sertti! Ehdottomasti parasta Ottossa on sen kiltti ja avoin luonne ja upeat liikkeet, hyvin vaivattomasti ja pitkällä askeleella junnupoika kiersi kehää.

Otto kehässä
pic(c)Marjo Lehto

Junnunartuissa siskokset esiintyivät edukseen ja kaikki arvioitiin erinomaisiksi. Luokan voitti Rilla, Naavan tullessa toiseksi ja Sani kolmanneksi. Kaikille SA ja PN-kehässä järjestys oli Rilla PN1 sert Vsp, Naava PN2 vasert ja Sani veteraaninartun jälkeen PN4. Hyvä me!

Jenna & Naava kehässä - hyvin menee!
pic(c)Marjo Lehto
siskokset kehän laidalla
Kiitos kasvattien omistajille aktiivisuudesta, pohjoisessa asuvien osalta kesän näyttelyt alkavat olla käytynä, vielä on harkinnassa muutamille Rovaniemen ryhmis elokuun lopulla. Etelän tytöt Zelda ja Tasja käyvät vielä parit näyttelyt loppukesästä.
Tähän postaukseen tulee yhden Otton kehäkuvan lisäksi kuvia vain Rillasta ja Naavasta, lähipäivinä pitää tehdä uusi bloggaus Sanin ja Otton tuoreilla kuvilla.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Erkkarimenestystä

Voittajafiilis! pic(c)Minna Tikkanen

Suomen Briard ry:n erikoisnäyttely järjestettiin tänä vuonna pohjoisessa, Kiimingissä OPKY:n Tassutörmällä lauantaina 30.6.2012. Omista koiristani ja kasvateistani mukaan oli ilmoitettu Rilla, Naava, Sinko ja Zelda. Valitettavasti Naava joutui jäämään pois antibiootti ja rimadyl kuurin vuoksi. Naavan tassun pohja ja antura tulehtui pahasti Juhannuksen jälkeen ja lääkekuuri oli välttämätön.

Erikoisnäyttelyn tuomarivieraaksi oli kutsuttu brittikasvattaja Jenny Snelling, kennel Beaugency. Tuomari teki rodun spealistien tapaan tarkkaa työtä ja perusteli kivasti luokkasijoituksia sekä kirjoitutti koirista perusteelliset arvostelut.
Ilokseni tuomari tuntui tykästyvän junnukasvatteihini, joista Rilla voitti luokan saaden laatuarvioinnin ERI1 lisäksi SA:n ja Zelda oli samaisen luokan ERI3 komeasti SA:n kera. Piskuinen Sinko kevyempänä sporttimallina oli laatuarvioinnilla EH luokassa neljäs. Sinkon upeaa turkinlaatua tuomari kehui ja muistutti nuoren nartun tuosta vielä kehittyvän. Olin erittäin tyytyväinen jo tähän ja erityisesti tyttöjen upeaan esiintymisiin ja liikkeisiin.

Boreabrie Shania "Rilla" luokkavoittaja
pic(c)Marko Kurkinen

Rilla jun eri1 sa PN4 sert
pic(c)Marko Kurkinen

Boreabrie Selene "Zelda" jun eri3 sa
pic(c)Marko Kurkinen

Zelda tuomarin syynissä - kiitos handleri Manelle!
pic(c)Marko Kurkinen

Boreabrie Sienna "Sinko" jun EH4
pic(c)Marko Kurkinen

Päivän päätteeksi Rilla nostettiin paras narttu-kisassa neljänneksi saaden samalla arvostetun erkkari-sertin! Juoksimmepa vielä muutaman kierroksen paras liikkuja-kilpailussakin. Rilla etenee liikkeessä matalana pää selkälinjan jatkona ja voi antaa ryhdittömän vaikutelman mutta varsin sulavasti kulkee näinkin ja pitemmällä askeleella kuin esim. pää pystyssä ryhdikkäästi askeltava mummonsa Gipsy.

Rilla liikkeessä
pic(c)Marko Kurkinen

pic(c)Minna Tikkanen

paimenkoira matalana pic(c)Minna Tikkanen

Rodun päätapahtuma alkoi aamusella rotumestaruustokolla. Pipa Pärssisen tuomaroimassa kokeessa meitä edustivat Terhi ja Senna sekä Outi ja Sinko, molemmat alokasluokassa. Sinko selvitti ensimmäisen kokeensa 1-vuotiaan vauhdilla ja tyylillä, josta huokui vahva osaaminen vaikka hyppy menikin nollille. Sinkolle ja Outille 168p 1-tulos ja 2.sija. Senna teki huolettomaan tapaansa kaiken vähän 'sinne päin' keräten lopulta 140p ja 2.tuloksen. Onnea tytöt ja tsempit eteenpäin!

Senna ja Terhi tokoilemassa
pic(c)Marko Kurkinen

Outin ja Sinkon tyylinäyte
pic(c)Marko Kurkinen

Upea kontakti!
pic(c)Marko Kurkinen

Erkkarin jälkeen suuntasimme siskoni mökille Keminmaahan saunomaan ja grillaamaan, meitä oli pikkuisessa mökissä ja saunakammarissa kaiken kaikkiaan viisi yöpyjää ja lauma koiria, briardeja, schapendoes ja bostoneita. Hyvin mahduimme ja juttua riitti aamuyön tunneille saakka. Osa matkasi seuraavana päivänä Rovaniemen KV näyttelyyn ja me Riinan ja Zeldan kanssa pikkuiseen pentutapaamiseen Tornion agikentälle, vesisateeseen tietysti ;) Zelda pääsi agsaamaan Jennan ohjissa ja Otto pääsi näyttelyreeniin minun käsissä. Yhtään kuvaa ei tullut otettua litimäristä sisaruksista mutta oli kiva nähdä erityisesti Otto-poikaa ja tunnistaa sekin hyvin samasta muotista tehdyksi kuin sisarensa, vauhdikas ja ylen ystävällinen nuori koira.