Päivänsankari

Rasta, minun kuopukseni, täyttää tänään jo 7-vuotta. Ennen vanhaan tämä oli veteraani-iän kynnys, seiskavuotiaat pääsivät näyttelyissä veteraaniluokkaan! Ikinuorta Rastaa ei kyllä vetskuksi uskois, sen verran pöhkö höntsääjä se vielä on. Onneksi.

Rasta on tämän hetkisistä koiristani ns. väliinputoaja. Se tuli ehkä vähän huonoon saumaan aikoinaan, Gipsy oli vielä kisakoira ja treenattava ja omat työkiireet siihen päälle. Rasta jäi kaikessa vähemmälle. Sitten tuli Salli, joka oli minun 'mittatilauskoira' ja sai suurimman huomion treeneissä. Rastalla on myös ikävä taipumus reagoida ampumiseen joten haaveet pk-urasta jäivät siihen. Luonnetestissä 3-vuotiaana Rasta todettiin laukauskokemattomaksi eikä se edelleenkään mikään 'häviää horisonttiin' tapaus ole. Pk-tottiksessa se pysyy paikalla vaikka suorittavalle koiralle ammutaan mutta kenttäliikkeissä kuormittuu todella paljon laukauksista ja siitä iloisesta häntääheiluttavasta koirasta tulee jalkaani liimautuva, apaattisen oloinen epävarma koira.

Rastan kanssa olisi pitänyt tehdä paljon paukkutreeniä ja ylipäänsä treeniä nuorempana, paukkuarkuudella on taipumus pahentua iän myötä.

Rasta on taitava metsäjälkikoira, motivoitunut ja innokas etenijä, erittäin hyvä jälkikapuloiden ilmaisija ja kulmatyöskentelijä. Huomattavasti parempi jälkikoira kuin Salli oli ikinä, Rastalle on Sallin treenien ohessa tehty paljonkin metsäjälkiä enkä edelleenkään voi kuvata sitä tunnetta kun koulutuksessa on onnistunut ja käsissäsi on taas (Petran jälkeen) huippu jäljestäjä.

Ensi kesänä jatkamme jälkitreenejä pellolla. Rastalle on tehty pentuna pohjat pellolla mutta suht pian siirrytty metsään. Edelleen kovan työn alla on kulmat, tarkka ja keskittynyt kulmien selvittäminen, siinä meillä riittää työsarkaa. Haaveissa olisi edelleen tulos erikoisjäljeltä (FH).

Paljon onnea Rasta, oma hännänheiluttajani ja arjen ilopilleri. Olet rakas!

Kotisivujeni Koirat- osastolta yksilöt vähenee...Sallin jälkeen on sieltä nyt poistettu Galileo. Ei Leo mihinkään ole hävinnyt eikä onneksi in memoriam-sivustolle. Luovutin Leon omistajuuden kokonaan Manelle ja Juhalle. Mulla ei ole Leolle jalostussuunnitelmia joten turhaan pidän sitä nimissäni. Leo jatkaa aktiivista kotikoiran elämää Juhan lenkkikaverina Kuopiossa ja todella mielenkiinnolla seuraan sen jälkeläisten, Zhamanen X-mas-pentueen kehitystä ja edesottamuksia. Toivotaan että niistä joitain nähtäisiin ainakin tulevaisuuden näyttelykehissä.

Hartaasti toivon että koirat-sivulle saataisiin muutama uusi 'jäsen' ensi kesän kuluessa. Sennan juoksu on alkanut ja ensi viikolla suuntaamme sulhasiin Vantaalle. Pitäkää peukkuja että nuoripari tykästyisi toisiinsa ja astutukset onnistuisivat.

Tikkasen Minna on luvannut lähteä 'sutenööriksi' ja matkakaveriksi ja sehän tietää vauhdikasta 'Thelma & Louise' teemaa tälle reissulle. Tulleepi hauska reissu. :)

Keväinen pose - ei enään niin nuorista koiristani.