sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Koirahoitola

Viimeisen viikon ja vähän seuraavaakin minun pikku mökki on toiminut koirahoitolana. Jenna läks Välimeren maisemiin ja kuskas ennen reissuaan koiransa meille. Laumakombo on tuttu ja turvallinen varsinkin siskosten Naavan ja Rillan osalta, mutta molempien laumojen pennut Pepsi ja Panda-aussie ovat toisilleen vain puolituttuja.
Alkupäivien 'rajoitusten' jälkeen on yhteiselo tasoittunut. Aluksi Pepsi jyräsi liikaa lähes puolet kevyempää Pandaa. Se kiilasi, taklasi ja sananmukaisesti lynttäs Pandapoloista sammalikkoon joka leikkiyrityksen päätteeksi. Selvää dominanssia ja turhanpäiväistä päällepäsmäröintiä Pepsiltä. Siihen piti minun puuttua tiukastikin ja metsälenkeillä Panda oli alun härdellin ajan hihnassa, oman turvallisuutensa vuoksi.
Pihalla leikkiessä Pepsi viimein 'asettui' ja pentusten iloiset painileikit ovat jokapäiväisiä. Välillä mennään ympäri taloa ja pihaa, takaa-ajettavan vaihtuessa lennosta. Jonkun verran on edelleen puututtava, jos meno meinaa yltyä liian rajuksi. Mutta todella hyviä kavereita näistä kahdesta on tullut. Nukkuvat sohvalla vieritysten eikä mitään murinoita tai jäykistelyjä ole havaittu. Panda on hieman hämillään sille osoitetusta läheisyydestä ja hellyydestä, jokailtainen korvanpuhdistus al'a Pepsi (tai Rilla) oli aluksi kauhistunutta silmienpyöritystä, mutta siihenki hoitontoimenpiteeseen se on täällä tottunut 😍





Naavan osalta loman piti olla jatkoa alkaneelle laihdutuskuurille vaan huonolta näyttää...olemme herkutelleet harva se päivä ja tehokkaana kerjääjänä Naava kyllä saa osansa herkuista. Onneksi se on sentäs päässyt uimaan lähes joka päivä ja pitkille pyörälenkeille Rillan kanssa.
Muutamia näyttelyreenejä lukuunottamatta mitään en ole ehtinyt reenimään. Tosin täällä oli 1,5vk 'hellejakso' ja siihen päälle todella kuivaa ja havupuiden siitepölyn kuorruttamaa maastoa. Läheiset jälkipellot olen surutta käyttänyt lauman lenkitykseen ja päiväkävelyihin, tuskin olis montakaan 'puhdasta' siivua jäänyt itse peltojälkireeniin.




Kaupunkilaiskoirille tämä maalla lomailu on eksoottista. Pandan söi ensimmäisten neljän päivän ajan niin paljon paskaa, että ruoka-annoksenki olis voinut pudottaa puoleen normaalista 😃 Tarjolla oli peltojen ja teiden varsilla lehmänpaskaa (on menossa lietesäiliöiden ja sontatunkioiden tyhjennys läheisillä maatiloilla) rantatiellä hevosenpaskaa ja metsäreiteillä poronpaskaa. Kaippa se on nyt saanut paskansyönnistä jonkimmoisen ähkyn ja on sensijaan siirtynyt laiduntamaan ja syömään heinää...😧


Australianpaimenkoira vaikuttaa semmoselta perushelpolta sosiaaliselta 'pikkukoiralta'. Siitä tuntuis puuttuvan briardin dominanssi, vahtiminen, tietynlainen epäsosiaalisuus ja kiihtyminen ja kuumuminen eri tilanteissa ja leikeissä.  Se on näppärän kevyt ja notkea ja varmasti eri harrastuksissa, varsinkin agilityssä, romuluista briardia toimivampi. Luulenpa että Jenna on löytänyt oman rotunsa, mutta minusta ei kyllä aussieharrastajaa tulis. Rotu on kyllä kaunis ja monelta osin silmää miellyttävä, mutta ei kuitenkaan luonneominaisuuksiltaan ihan sitä mistä itse tykkään. Puhumattakaan karvanlähdöstä, valkoista höttökarvaa on sohvilla, vaatteissa, autossa..eikä mulla, briardharrastajalla ole edes vaateharjaa saatikka mitään tarraharjaa 😃
Pandasta Jenna on saanut kivan harrastuskoiran ja sosiaalisen 'koirapuistokoiran' yhteislenkeille ja rodun tapahtumiin ja leireille.




Juhannus ja keskikesä lähestyy..valoisat yöt ovat ihanuus, joista eniten nautin kesäisin. Toivotaan ettei tule mitään pitkiä hellejaksoja, toisaalta en piittais mistään sateistakaan, joten semmoista perus Lapinkesää toivon, lämmintä sopivasti ja kevyttä tuulta pitämässä enimmät itikat poissa. Lauman pienentyessä ensi viikolla, palaamme omien kanssa kevyeen kesäreenirytmiin, jälkeä, vähän esineitä ja paljon tottista. 😎

Ei kommentteja: