Saska oli alkanut ontumaan etujalkaansa, ensin satunnaisesti silloin tällöin mutta lopulta ihan päivittäin yhä pahenevasti.
Röntgenissä selvisi tyrmistyttävä diagnoosi, aggressiivisesti etenevä luusyöpä. Elämänlankaa ei ennusteen mukaan annettu kuin pari kuukautta, joten Saska sai lähteä samalla nukutuksella. Miten raskasta ja niin epäreilua menettää oma rakas koira, perheenjäsen niin yllättäen. Saska (Zhamanen Jascada) oli vasta 6-vuotias.
Tiedän että Saska sai ihanan elämän, sitä rakastettiin ja sitä hoivattiin, sillä oli omien ihmistensä, Anun ja Peterin lisäksi oma koirasisko Inca. Saska nautti mökillä oleilusta ja pitkistä lenkeistä, se oli iloinen tottelevainen ja sosiaalinen briardipoika. En olisi voinut ihanampaan kotiin Saskaa luovuttaa kuin mitä Anulla ja Petskulla oli tarjota. Kiitos teille.
Saska ja Inca kotona |
Saskan ja porukoiden joulutervehdys muutaman vuoden takaa |
Aika tarkalleen 6 vuotta sitten tammikuussa 6.1.2007 Saska lähti omaan kotiin Espooseen 6kk ikäisenä Kajaanin tamminäyttelyn yhteydessä. Se oli minun kultapoika, nallekarhu, töpöhäntä, J-pentueen viimeisin lähtijä. Sallin velikulta, rakas kisailukumppani ja emänsä Gipin suosikkipentu.
Voi Saska, meillä on niin ikävä täällä kasvatuskodissa. Surun säikeissä on ripaus lohtua siitä, että sisarukset ovat taas yhdessä - Salli ja Saska.
sisko ja sen veli - Salli ja Saska |
äiti ja poika - Gipsy & Saska |
3 kommenttia:
Saskalle hyvää matkaa :( - Anulle ja Petskulle lämpimiä ajatuksia.
- Annamari
Voi että! Ihan itku tulee silmään lukiessa. Yksi hetki kaiken muuttaa voi :'(
-Maiju
Osanottoni Saskan poismenon johdosta. Tiedän, miten tärkeitä kaikki "omat" pennut sinulle ovat... No nyt on Sallilla taas painikaveri siellä jossakin...
Lähetä kommentti