Sain paikan alempien luokkien jälkikokeeseen Rovaniemelle jo kevättalvella, alkuperäisenä suunnitelmana oli kisata Rastan kanssa. Viime syksyisten huonojen pk-koe kokemusten (vieraan koiran päällekarkaus ja ampumiseen reagointi siihen päälle) muistona Rastalla on edelleen 'stressi' päällä kun menemme sille samaiselle kentälle. Joten en halunnut riskeerata mitään vaan päätinkin ilmoittaa kokeeseen Sallin - varakoiran...
Juuri BH:n tehneenä raakileena tiesin ettei Sallin maasto-osaaminen saatikka tottis ole lähelläkään kisakuntoa. Koetta edeltävät pari viikkoa sitten hiottiin ja hinkattiin, jälkeä, janoja, esineitä ja sitä himskatin tottista. Olen huono tottiskouluttaja, laiska ja vanhanaikainen...osaamatonkin - tarttis varmaan tehdä ITSELLE jotain..
Koe alkoi jälkiosuudella. Kuivalle poronjäkäläkankaalle valtavan hiekkamontun reunalle sijoitetut janakrepit ja itse jäljet saivat viimeisenkin toivonkipinän sammumaan. Salli ei ikinä selvittäisi tämmösellä tuulella noin kuivaa jälkipohjaa mutta tulisipa ainakin treenattua 'aavikkojälkeä' kuten kisakavereiden kanssa jäljet nimesimme. Janalla Salli eteni reippaasti eteenpäin mutta nappasi vankassa sivutuulessa takajäljen josta pistemenetys -6p. Ensimmäiselle kepille jäljestys oli hieman epävarmaa 'serpentiiniä' mutta sitten lähti Salli Spectran kone käyntiin ja nenä maata viistäen se ajoi elämänsä jäljen vaikeissa olosuhteissa. Minun tarvi vain lampsia perässä ja ottaa vastaan kepit joita se iloisesti mulle kiikutti. Jälkeen käytimme aikaa jana mukaanlukien 9 minuuttia! Jäljeltä pisteitä 164.
Esineruutuun seuraavaksi. Esineruutu oli pienessä mutta monttuisessa rinteessä mukavalla maastopohjalla, mustikanvarpua jne. Lähetin Sallin keskeltä määrättyä sivua ja sinnehän se sinkosi vahdikkaasti eteenpäin, nappasi ilmasta esineen hajun ja poing samantien hanskaa palauttamaan...täysillä juosten TUOMARIN eteen istuen!! Sain sen hämmentyneellä 'täällä' käskyllä luovuttamaan aartensa minulle mutta siitä kuitenkin pistemenetys -1p. Pöhkö koira!! Esineistä pisteitä 29.
Viimeisenä oli sitten jäljellä tottelevaisuusosuus. Etukäteen arvelin että koulariin yllämme mutta pitkin tottissuoritustamme hiipi epäilys josko sittenkään...Ihan alkuun, mennessämme parina olleen karjakoirakon kanssa ilmoittautumaan - huomasin hetkisen kuluttua että mulla ei olekaan koiraa sivulla?? Salli oli innoissaan viuhtaissut kentän reunalle tuttuja tervehtimään...*noloa* Ja taas koiran tempauksista hämmentyneenä sain Sallin vihdoin sivulle ja eiku ilmoittautumaan tottikseen. Salli kävi kuin tulisilla hiilillä ja teki vauhdikasta seuraamista hyvällä kontaktilla joskin hieman painaen. Jäävät liikkeet vielä ok mutta sitten noutojen kanssa alkoi sirkus...tasamaanoudossa heitteli kapulaa ja ärisi ja mälläsi, luovutti vinossa. Hyppynoudossa ohjaajan pasmat olivat jo sen verran sekaisin että heitto meni vinoon ja uusintaa en ehtinyt edes pyytää kun koira jo sinkosi kapulalle ILMAN ainuttakaan hyppyä!!! Plääh, no points...
A-estenoudossa suhteellisen normi suoritus, tosin luovutus huono, mälläämistä...
Eteenmenoa odottelin jo kauhulla - tässä mopo karkaa takuulla käsistä! Ei paha loppujen lopuksi, malttoi seurata ne 6-10 askelta, eteni hyvin määrätietoisesti ja pysähtyi kuin seinään SEISOMAAN, lisäkäskyllä maahan ja loppu ok. Paikallamakuun pysyi hyvin varman oloisesti. Loppupisteet 78p ja koulari oli meidän!
Tuomarin loppusanoissa oli paljon totuutta " koiralla on vahva tekemisen meininki mutta vielä särmiä hiottavana". Näinhän se on, tälle alkaneelle kesäkaudelle saatiin paljon läksyjä! Syksymmällä sitten avointa luokkaa kokeilemaan jos ja kun saan kisapaikan jonnekin...( joo tiedetään..rodun pk-mestiksiin pääsis mutta kun olemme silloin svedujen maassa..:-/
Lopulta sijoituimme toisiksi tuloksella 271p 1.tulos JK1. Pakko olla tyytyväinen, varsinkin jälki oli päivän 'pelastus' ja tästä on hyvä jatkaa!
(muutama kuva männä viikolta...)
Jälkitreenit iltauringossa..
Tässä on kulman tarkistusta...
Koko kopla treenien jälkeen lenkillä Käkivaarassa
